Pohjoismaisen sähköpörssin toimivuudesta vallitsee ristiriitaisia käsityksiä. Siksi on paikallaan, että pörssin toimivuus tutkitaan mahdollisimman perusteellisesti.
Niin Suomessa kuin Ruotsissakin kauppa- ja teollisuusministerit tilasivat selvityksen pohjoismaisesta sähköpörssistä. Suomessa VTT:n toimialajohtaja Mikko Kara kartoittaa ministeri Mauri Pekkarisen pyynnöstä sähkömarkkinoiden ja pohjoismaisen sähköpörssin toimivuutta. Pekkarinen toimi juuri niin kuin valppaasti kansalaisten parasta ajattelevan ministerin kuuluukin, vaikka epäily ei sähköyhtiöitä miellytäkään.
Mikäli asiat ovat kunnossa, yhtiöillä ei pitäisi olla syytä huoleen. Niin kuluttajien kuin tuottajienkin etu on, jos keskeisen kulutushyödykkeen hinnanmuodostuksen asiallisuus käy selväksi. Jos taas osoittautuu olevan jotakin oikaistavaa, niin on ehdottomasti meneteltävä.
Vattenfall Sähkönmyynti Oy:n myyntijohtaja Aki Lahtinen kävi Taloussanomissa jo tässä vaiheessa vastaiskuun ja vakuutti Pohjoismaisen sähköpörssin toimivan hyvin. Kiitosta sähköpörssille suitsutti aiemmin kesällä myös Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius.
Lahtisen mielestä markkinamekanismi päivän hinnan muodostamisessa toimii sähköpörssissä tehokkaasti. Hänen mukaansa spot-hintaan vaikuttaa erityisesti pohjoismainen kysyntä- ja tuotantotilanne, vallitseva vesi- ja säätila, polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat sekä jonkin verran näkemys niiden kehittymisestä. Ne näyttävät todella vaikuttavan. Öljyn hinnan erittäin painavaa vaikutusta voi pitää jopa kummallisena.
Pörssin olemassaolo ei tietenkään ole sinällään syy vallitsevaan markkinahintatasoon. Silti on tärkeää selvittää, voiko pörssiä jotenkin manipuloida. Esimerkiksi päästöoikeuksien kaupassa on vähän toimijoita. Päästöoikeuksien hinnoilla on Lahtisenkin mielestä oleellista vaikutusta sähkön hintaan. Kuluttajien täytyy tietää varmasti, että mikään yhtiö ei manipuloi hintoja vaikkapa räväköillä päästöoikeuksien ostoilla. Vähäisen tarjonnan vallitessa jo pienet ostot saavat hinnat nousuun.
Epäilyjä pelaamisesta ei ainakaan vähennä se, että pohjoismainen sähköpörssi pitää salassa päästöoikeuksien ostajat. Kauppa- ja teollisuusministeriölle selvitystyötä tekevä Kara onkin jo ehtinyt arvioida, että huonosti toimivien markkinoiden ja erityisesti päästökaupan takia suomalaiskuluttajat maksavat sähköstä ylihintaa 400 miljoonaa euroa vuodessa. Suomessa toimivien sähköyhtiöiden voittojen roima nousu ei tietystikään synny tyhjästä.
Erityisen kummallista on, että että valtiojohtoinen Fortum korotti Suomessa syyskuun alussa kuluttajahintojaan keskimäärin 19 prosentilla, mutta jätti ruotsalaiskuluttajien tariffit ennalleen. Se on pantu merkille myös Kilpailuvirastossa.
Kilpailulaki kieltää hintojen ristiinsubventoinnin eli sen, että myyjä pitää hinnat maltillisina kovasti kilpaillulla alueella ja peittää menetyksensä siellä, missä se on yhtiön aseman vuoksi mahdollista. Taloussanomien haastattelussa Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen ei halunnut ottaa kantaa siihen, käyttääkö Fortum asemaansa väärin. Kuitenkin hän piti asian pohtimista merkittävänä. Paikallaan olisikin, että myös Kilpailuvirasto tekisi osaltaan selvityksen energiamarkkinoista, joita virasto luonnehtii epätäydellisiksi.
Suomessa toimivat sähköyhtiöt näyttävät odottavan innokkaasti, että Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan sähköverkot ja -kauppa yhdistetään. Se ilmenee myös Ari lahtisen kannanotosta. Nykytilanteen nojalla on valitettavan suuri vaara, että silloin Suomesta johdetaan yhä enemmän esimerkiksi Venäjältä edullisesti ostettua sähköä länteen niin, että täkäläinen myyjä vain rahastaa välistä.