Oulu
Muun muassa energiateollisuus on kehottanut talouksia säästämään sähköä kovimpien kulutuspiikkien aikana, esimerkiksi lauantaisaunan aikaan. Pakkaset eivät ole ainakaan vielä suuremmin pakottaneet kuntia pihistämään sähkössä.
Moni on ihmetellyt, miksi usein katuvalot palavat keskellä kirkasta päivää. Selitys on yksinkertainen: valoja korjattaessa ja huollettaessa niiden on oltava päällä, muuten esimerkiksi palaneita lamppuja ei huomata.
Oulussa on 24 000 katuvaloa, joiden polttaminen maksaa noin 170 euroa kuukaudessa. Jos kaikki valot pantaisiin pimeäksi yöllä viiden tunnin ajaksi, kuukaudessa syntyisi 17 000 euron säästö. Kaikkiaan Oulun katuvalaistus vie 600 000 euroa vuodessa.
Joka toisen lampun pimentäminen on teknisesti mahdotonta, mutta 40:ää aluetta voitaisiin pimentää vuoroittain. Katuvalot katsotaan kuitenkin turvan tuojaksi, ja sammuttelu voisi herättää vastustusta.
Oulu ei ole näiden pakkasten takia tehnyt säästöpäätöksiä, mutta katuvalojen päivittäistä palamisaikaa on lyhennetty aikaisemmin molemmista päistä. Kunnossapitopäällikkö Ollipekka Huotari Oulun katu- ja viherpalveluista myöntää, että sähkön hinta ja varat eivät kulje yhtä jalkaa, joten sähköä joudutaan säästämään lähiaikoina.
Huotari sanoo, että esimerkiksi katulamppujen palamista vähentäviä päätöksiä voidaan tehdä periaatteessa yhdellä puhelinsoitolla. Kuitenkin kun kysymyksessä ovat selvästi palveluihin vaikuttavat ratkaisut, ne on viisasta käyttää teknisen lautakunnan kokouksessa.
Sähköntoimittajansa kilpailuttanut Kempele joutui korkean hinnan kanssa kurimukseen, mutta sähkön säästössä kunta melko kädetön. Suurin kuluttaja on uimahalli Zimmari. Sen sähkönkäyttöä ei voi säännöstellä, jos se halutaan pitää normaalisti auki.
Haukiputaalla on jo viiden vuoden ajan katkaistu katuvalot viikolla sydänyön aikana, mikä on säästänyt 5 000 - 7 000 euroa vuosittain. Teknisen toimen toimistoinsinööri Jukka Sipilä sanoo, että päättäjille on vaikea saada menemään sähköä säästäviä päätöksiä läpi. Valoratkaisukin oli aikanaan vaikea.
Kittilässä tämän talven pakkaset eivät ole paljon poikenneet normaalista, joten säästöäkään ei ole paljon mietitty. Tosin hinta on noussut sielläkin kovasti.
"Jos säästöihin täytyy mennä esimerkiksi sähkönsaannin turvaamiseksi, laitoksia voitaisiin ohjeistaa alentamaan sisälämpötilaa ja vähentää katuvalaistusta", luettelee kunnaninsinööri Lauri Kurula.
Technopoliksen kiinteistöpäällikkö Marko Lind kertoo, että yhtiön rakennuksissa säästetään ohjaamalla pakkasilmaa jäähdytystä vaativiin tiloihin sähköllä toimivan ilmastoinnin sijasta.
Lämmityssähkössä yhtiö ei voi juuri säästää, sillä osassa rakennuksia lämmitys toimii ilmastoinnilla, ja huoneet kylmenevät liikaa jos tehoa heikennetään.
Sähkön säästöihin suhtaudutaan Technopoliksessa vakavasti. Esimerkiksi autojen lämmityspaikkoja ohjataan siten, että ne eivät toimi riittävän lauhoilla säillä, ja lämmitysaikoja rajoitetaan.
Monen mielestä yritysten katoilla posottavien mainosvalokylttien palamista voitaisiin rajoittaa. Lindin mukaan niiden sähkösyöppöys on hyvin pientä verrattuna tonttien ulkovalaistukseen.
"Valaistusta ei voi kuitenkaan vähentää, sillä se on ainakin yrityksille keskeinen turvallisuuden takaaja", Lind korostaa.
Oulun Energian käyttöpäällikkö Osmo Salmisto sanoo, että yhtiö ei voi antaa suosituksia sähkönsäästöön. Aihetta kyllä olisi, sillä kulutus on koko ajan suurta. Huipputeho on noussut viitisen prosenttia vuoden vaihteesta.
Säästövinkkejä ei pidä vähätellä, sillä pienetkin teot näkyvät kuluttajan omassa sähkölaskussa. Kotitalouksissa suurimpia sähkön kuluttajia ovat pyykkikoneet, tiskikoneet ja sähköuunit. Sähkölämmitys on kaikkein suurin.
Sähkölämmitystaloissa valojen vähentäminen nostaa lämmityssähkön tarvetta,sillä lamppujen tehosta suurin osa on lämpöä. Sähkösauna saattaa kuluttaa enimmillään saman verran sähköä kuin koko talon lämmitys.
"Asteen tai parin pudotus sähkölämmitteisessä asunnossa on tehokas keino", Salmisto neuvoo.