Jos nykyinen sähkömarkkinatilanne jatkuu, ja sähkön hinta pysyy korkeana pitkälle ensi vuoteen, sekä kuluttajat että suuret teollisuuslaitokset joutuvat säästöliekille.
Markkinatilanne ei tunnu vielä sähkön käytössä, mutta ajan kuluessa kuluttajat alkavat tehdä valintoja ja tehtaille voi tulla tuotantoseisokkeja. Energia-alan keskusliitto Finergyn mukaan sähkön riittämisestä ei tarvitse olla huolissaan.
Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela sanoo,että tässä vaiheessa hintatilanne kouraisee eniten suuria sähkön ostajia, koska niille tariffihinnat saattavat olla kaksi- tai kolminkertaisia kuluttajatariffiin verrattuna.
"Monta isoa asiakasta olisi tulossa takaisin meidän asiakkaiksemme vanhoilla hinnoilla, mutta meidän täytyy nostaa hintaa. Emme laita lappua luukulle, mutta hinta on korkea", Kurkela myöntää.
Pienasiakkaille Oulun Energia päätti nostaa hintoja viidestä seitsemään prosenttia vuoden vaihteessa. Taso vastaa hänen mukaansa kuta kuinkin samaa, jossa oltiin ennen sähkömarkkinoiden vapautumista.
Kurkela arvelee, että jos sähkömarkkinatilanne jatkuu ensi vuonna samanlaisena kuin nyt, purkautumisen on tultava jossakin vaiheessa. Sähköenergialiiton toimitusjohtajan uumoilemaa 40 prosentin korotusta Kurkela pitää kuitenkin aika korkeana. Hänen mukaansa kuluttajahinta on nyt alhaisempi kuin sähkön markkinahinta.
"Ruotsissa ja Norjassa sähkömyyjät reagoivat sähkön tukkuhintojen korotukseen nopeasti, Suomessa vähän hitaammin", hän sanoo.
Sähköpulaan Kurkela ei usko, sillä jostakin sitä markkinoille aina kehitetään. Ruotsi alkaa tuoda nyt sähköä Puolasta, ja Suomi tuo Venäjältä sähköä maksimimäärän.
Pohjoismaissa hinta ohjaa sähkön riittävyyttä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Kurkela uskoo, että paljon sähköä tarvitsevat pohjoismaiset alumiinisulatot pitävät seisokkeja, jos hinta nousee.
"Kotitalouksissa säästöjä syntyy pitkän ajan kuluessa. Tosin ainakin vielä valot palavat entiseen malliin", Kurkela huomioi.
Sähkön hinnan nousu johtuu osin vesipulasta. Merikosken voimalaitoksesta saadaan nyt kolmasosan verran vähemmän sähköä kuin normaalina vuonna. Oulun Energia pyrkii tasapainottamaan tilannetta ottamalla kaiken mahdollisen irti Toppilan voimalasta.
"Ostimme vuosi sitten Fortumin pois Toppilasta, ja kauppahinta ei silloisilla sähkön hinnoilla ollut kovin edullinen. Nyt tuntuu, että kauppa kannatti", Kurkela iloitsee.
Sähköt ostettu jo
Avesta Polaritin tehtailla Torniossa on varauduttu sähkömarkkinoiden ailahtelevuuteen ja ostettu varastoon normaalihintaista sähköä. Avesta Polarit Chromen toimitusjohtaja Harri Natunen uskoo sähkön riittävän pitkäänkin kestävän markkinahäiriön yli.
Jos tehtailla jouduttaisiin elämään markkinasähkön varassa, jouduttaisiin tekemään tiukkoja laskelmia, jatkettaisiinko tuotantoa keskeytyksettä.
"Prosessin alas ajaminen maksaa tietysti sekin. Koska tilanne on tämä, rajaa ei ole tarvinnut miettiä lainkaan", Natunen toteaa.
Kiimingissä toimivan Lapin Pakari -leipomon tuotantopäällikkö Kari Tolvanen harmittelee, että sähkön hinnan nousu on viivan alle jäävästä tuloksesta pois.
"Budjetti on tehty vanhojen hintojen mukaan, eikä tällaisessa teollisuudessa voi säästää energiaa. Meillähän menee sähköä hirveä määrä, noin 180 kilowattituntia kuukaudessa", Tolvanen sanoo.
Tavoitteeseen ei päästä
Oulun kaupungin kiinteistötoimi on yksi suuri sähkönkäyttäjä, mutta ainakaan vielä hinnanmuutokset eivät ole aiheuttaneet reaktioita. Tilahallinnassa on työskennellyt työryhmä energian säästämiseksi viime vuosikymmenen puolivälistä.
Tulokset eivät ole kuitenkaan rohkaisevia. Tavoitteena olisi ollut vähentää energiaa viisi prosenttia vuoden 1990 kulutukseen verrattuna vuoteen, mutta kulutus on kasvanut 6 - 7 prosenttia vuosien 2000 ja 2001 aikana.
Työryhmän jäsen ja tilahallinnan projekti-insinööri Pasi Haataja kertoo, että kiinteistöjen huoltajia on koulutettu energiansäästöön, ja kehotettu muun muassa käyttämään energiansäästölamppuja.
Energiansäästö pyritään ottamaan huomioon uusissa rakennuksissa heti suunnittelussa.
Vuosina 1994 - 94 kiinteistöissä siirryttiin pienitehoisiin ilmanvaihtolaitteisiin, mutta sitten huomattiin että se lisää kosteusvaurioita ja heikentää työoloja. Huoneistojen lämpötilojen laskuun ei Oulussa myöskään ole ryhdytty.
Saunomisessa ei säästetä
Oululainen Risto Juntunen valitsi kaksi vuotta sitten valmistuneeseen omakotitaloonsa sähkölämmityksen, koska se tuntui asentamiskustannuksilta edullisemmalta kuin kaukolämpö ja käytössä vaivattomammalta kuin öljylämmitys.
Tuolloin Juntunen laski sähkölaskukseen 460 markkaa (75 euroa) kuukaudessa, johon nyt luvassa olevat korotukset tuovat viitisen prosenttia. 40 prosentin hinnannousuun Juntunen ei usko.
"Onhan minulla varaava takka, jolla voin säästää sähköä. Tosin ei voi sanoa, että olisin nykyisien sähkön hintojen takia polttanut sitä tavallista enemmän, kiireiden takia taitaa olla päinvastoin", Juntunen myöntää.
Sitä vastoin lämpimän veden holvausta perheessä on ryhdytty rajoittamaan.
"Sauna toimii sähköllä, ja se lämmitetään kaksi tai kolme kertaa viikossa. Säästöt haetaan jostakin muualta", Juntunen vakuuttaa.
Lämmitysöljyn hinta laski lokakuusta noin 11 prosentilla. Juntusta luonnollisesti harmittaa sähkön hinta tässäkin valossa. Hän arvelee, että tilanne laskee sähköllä lämpiävien talojen hintoja, jos on aikeissa myydä asuntonsa juuri nyt.