Oulu Sähkönhinnan odotetaan nousevan syksyn ja talven aikana, koska sähköä joudutaan tuottamaan Norjan ja Ruotsin vesivoimaa kalliimmilla tuotantomuodoilla. Sähköenergialiitto Sener odottaa loppuvuoden ja ensi talven hintojen olevan selvästi aiempia vuosia korkeammalla.
Sähkön markkinahinta oli Suomessa tämän vuoden alussa keskimäärin kaksi kertaa korkeampi kuin vuotta aiemmin, mutta hintahaitari tasoittui kesää kohti.
"Nyt kesällä on näyttänyt, että hinnat ovat nousussa. Kun vettä on vähän, hinnat ovat korkealla. Heinäkuun alussa nähtiin huimia nousuja markkinahinnoissa, jotka koskevat ensi syksyn ja talven pörssituotteiden noteerauksia", selittää sähkökaupan asiantuntija Markku Kauhanen Energia-alan keskusliitto Finergystä.
Kauhanen pitää mahdollisena, että syksyllä ja talvella nähdään yhtä korkeita sähkönhintoja kuin vuosi sitten. Koko viimeisen talvikauden ajan hinnat olivat Suomessa yli 35 euroa ja joulu- ja tammikuussa lähes 70 euroa megawattitunnilta.
"Ainakaan hinnanalennuksiin tuskin pystytään. Paineet näyttäisivät olevan toiseen suuntaan", Kauhanen laskeskelee.
Epätietoisuus sähkönhinnan kehityksestä on näkynyt markkinoilla siten, että näkemys ensi talven hinnasta on vaihdellut viikon sisällä kymmenisen prosenttia, sanoo energiakaupan johtaja Jouko Isoviita Oulun Energiasta. Viime viikkojen spotti-hintoja hän pitää yllättävänkin korkeina.
Kuivuus koettelee pohjoismaisia sähkömarkkinoita jo toista vuotta. Vesitilanne ei ole korjaantunut ja sen vaikutukset sähkönhintaan ovat kumuloituneet. Pohjoismaisten varastoaltaiden vesivaje voisi korjaantua aikaisintaan syksyllä, ja sekin edellyttäisi viikkojen rankkasateita.
"Hydrologinen tase on alijäämäinen, mikä tarkoittaa, ettei sähkönhinta ainakaan kovasti laske", Isoviita arvioi.
Hän pitää jo melko normaalina tilannetta, jossa sähkö maksaa 30-35 euroa megawattitunnilta.
Sähkömarkkinoiden avauduttua vuonna 1995 puhdasta sähköntuotantokapasiteettia ei ole lisätty Pohjoismaissa. Voimalaitoksiin investoiminen voisi Isoviidan mukaan kannattaa, mikäli sähkön hintataso pysyisi 35 euron yläpuolella.
Sähköä viety aiempaa enemmän
Pohjoismaissa kolmannes sähköstä kaupataan sähköpörssi Nord Poolin kautta. Pörssihinnoissa on saatu tottua huomattaviin hinnan heilahteluihin, jotka aiheutuvat lähinnä Norjan ja Ruotsin vesivoiman tuotannon suurista vaihteluista.
"Alkukesästä kesä-heinäkuun vaihteeseen asti Suomen vienti ja tuonti olivat ajoittain tasapainossa, mutta nyt on oltu viennin puolella", Kauhanen kertoo.
Kun viime vuoden kesäkuussa Ruotsista tuotiin Suomeen yli kuusisataa gigawattituntia, niin tämän vuoden kesäkuussa Suomesta vietiin Ruotsiin lähes neljäsataa gigawattituntia. Myös sähköntuonti Venäjältä Suomeen on lisääntynyt selvästi.
Pohjoismaista sähköä on viety kesällä myös Saksaan ja muualle Keski-Eurooppaan, jossa kovat helteet ja tuotannon seisokit ovat pitäneet markkinahintaa korkealla.
"Paljon sähköä on viety hyvään hintaan, mikä on näkynyt spotti-hinnassa myös Suomessa", Isoviita huomauttaa.
Kuluttajahinnat muuttuvat viiveellä
Sähkön kuluttajahinnat seuraavat tukkumarkkinoiden hintaa, joskin viiveellä.
"Myyjät ja tuottajat joutuvat elämään markkinahinnan mukaan ja katsomaan oman hinnoittelunsa sen ympäriltä", Kauhanen toteaa.
Suomessa viive on pitempi kuin esimerkiksi Norjassa, jossa pörssihinta ja loppukäyttäjän hinta on sidottu tiiviimmin.
"Suomalaisen tavan etu on se, että loppukäyttäjän hinta on vakaampi. Hinta on paremmin ennustettavissa, eikä heittele niin lyhyellä periodilla", Isoviita sanoo.
Sähkönkäyttö on edelleen voimakkaassa kasvussa: viimeisen kahdentoista kuukauden nousu oli suurempi kuin vuonna 2001 ja 2002 yhteensä. Paluuta sähkömarkkinoiden vapautumisen aikaiseen ylikapasiteettitilanteeseen ei tapahdu.
"Lähivuosina sähkön hintakehitys on vakaa ja maltillisesti nouseva", Isoviita uskoo.
Vuonna 2005 alkavan päästökaupan ja 2008 alkaen tiukentuvien päästökiintiöiden arvellaan vaikuttavan sähkönhintaan ja lisäävän sen heilahteluja.