Suomalaiset ovat laiskoja kilpailuttamaan sähkösopimuksensa. Vuoden 2002 loppuun mennessä vain viidennes kotitalouksista oli pyytänyt tarjouksia ja vain 5 prosenttia on vaihtanut sähköntoimittajaa. Sähkömarkkinat vapautuivat vuonna 1998.
Oulun Sähkönmyynti Oy:n alueella kilpailuttajia on viestintäpäällikkö Mali Seppälän mukaan vielä valtakunnallistakin tasoa vähemmän. Yhtiön sähkönjakelusta alueen ulkopuolelle menee murto-osa.
Sähköenergialiiton selvitys kertoo, että passiivisuuden syy on useimmiten kuluttajien oma saamattomuus. Toisaalta suomalaisiin sähköyhtiöihin luotetaan, eikä tarjousten pyytämistä pidetä vaivan arvoisena. Säästöä ei kerry riittävästi.
Sähköyhtiötä vaihtaneet kotitaloudet kertoivat säästäneensä keskimäärin 82 euroa vuodessa. Vaihtamatta jättäneet haikailivat keskimäärin 120 euron vuosisäästöä, mikä on useimmiten käytännössä mahdotonta.
"Esimerkiksi kerrostaloasunnoissa se ei voi toteutua", kertoo Sähköenergialiiton toimitusjohtaja Juha Naukkarinen. Toivottu säästö saattaa olla jopa suurempi kuin vuotuinen sähkölasku.
Kuitenkin Suomen jakeluyhtiöitten myymästä sähköstä on jopa 60 prosenttia on kilpailutettua. Luonnollisesti kilpailuttamisen aste nousee käsikynkkää kulutuksen kanssa.
MTK kilpailuttaa Nivalassa
Maatiloilla kilpailuttamisesta koituu selvää säästöä. Nivalassa paikallinen MTK:n osasto on kilpailuttanut kymmenien tilojen sopimukset sähkömarkkinoiden vapautumisesta lähtien.
"Kaksi vuotta sitten iskettiin kultasuoneen", MTK-Nivalan entinen puheenjohtaja Pekka Ruostetsaari kertoo. Kainuun sähkön kanssa tehty sopimus poiki jälkimmäisenä vuonna 200 euron säästön hänen oman tilansa sähkölaskuun.
"Maatiloilla on suurempi kulutus. Alkaa näkymään se hyöty", Ruostetsaari sanoo.
Vuoden vaihteessa kaksivuotinen sopimus umpeutui ja taas tarjouspyyntöjen aika. Tällä kertaa edullisimmaksi osoittautui Espoon sähkön tarjous, mutta säästöä ei enää kertynyt yhtä paljon. Hintahaitari oli kaksi ja puoli vuotta sitten suurempi.
Sopimustakaan ei enää saatu kuin vuodeksi. Ruostetsaari epäilee, etteivät sähköyhtiöt uskalla tehdä pitempiä sopimuksia, sillä ne odottavat hintojen edelleen nousevan.
Uusi tarjouskierros on edessä taas vuodenvaihteessa. Marraskuun alussa ryhdytään selvittelemään hintoja. Tarjoukset pyydetään itse lasketun mallitilan perusteella, johon lopulliset tilakohtaiset hinnat eivät täysin tietenkään täsmää.
MTK-Nivala on saanut sähkönsä listahintoja halvemmalla. Toisaalta jotkut yhtiöt perivät oman alueensa ulkopuolelle myymästään sähköstä listoja korkeamman hinnan.
Oman alueen listahinnat sähköyhtiöitten on ilmoitettava julkisesti, mutta niistä voi tarjousten perusteella poiketa. Ennen se oli Naukkarisen mukaan nykyistä yleisempää.
Oulun Sähkömyynti Oy pitää kiinni listahinnoistaan, joten tarjouksen pyytäjä ei saa sähköään edullisemmin.
"Sama hinta kaikille. Myöskään vakioasiakas ei saa tiskin alta halvemmalla", Seppälä kertoo.
Jopa kaksinkertainen ero
Juuri nyt kotitalouksienkin kannattaisi kilpailuttaa sähkösopimuksensa. Kalleimman ja halvimman kotitaloussähkön hintaero on venähtänyt jopa kaksinkertaiseksi. Viimeksi ero on ollut parhaimmillaan näin suuri vuonna 1997.
"Edelleen on vähintään 20 yhtiötä, jotka myyvät sähköä alle markkinahinnan", Sähköenergialiiton Naukkarinen kertoo.
Naukkarinen epäilee syyksi suojattua sähkönhankintaa. Markkinahintoja voi seurailla, jos yhtiön itsensä sähköstä maksama hinta ei muutu.
"Ennen pitkää suojaukset purkautuvat ja yhtiöt joutuvat reagoimaan", Naukkarinen ennustaa.
Kilpailuttamisen mahdollistuminen laski osaltaan sähkön hintaa Suomessa 1990-luvun lopulla. Energiamarkkinaviraston ylitarkastaja Kari Lavaste kertoo, että välillä mentiin kipurajalla ja sähköä myytiin jopa tappiolla.
Nyt sähkö on kallistunut, mutta syynä ei ole asiakkaiden passiivisuus, vaan pääasiassa pohjoismainen vesipula. Toisaalta kaikki yhtiöt eivät osta sähköään pörssistä, eikä niiden olisi kustannuskehitykseen vedoten tarvinnut hintoja nostaa.
"Osasyy on se, että asiakkaat ovat kiltisti nielleet korotukset. Osa firmoista on käyttänyt tilannetta hyväkseen", Lavaste sanoo.