Sähkön myyjiä on Suomessa yli seitsemänkymmentä, joten kuluttaja joutuu melkoisen hintaviidakon eteen edullisinta vaihtoehtoa etsiessään. Noin kolmannes sähkönmyyjistä myy sähköä oman toimialueensa ulkopuolelle. Tarjouksia voi pyytää suoraan sähkönmyyjiltä tai tekemällä hintavertailua internet-palveluiden kautta. Joissain palveluissa luvataan etsiä kuluttajalle valmiiksi sopivin vaihtoehto.
Sähkön siirtohintaa ei voi kilpailuttaa, mutta myyntihinnan voi. Sähkön kilpailuttaminen ja sähkönmyyjän vaihtaminen eivät maksa kuluttajalle mitään.
Energiamarkkinaviraston (EMV) sivustolta löytyy kattava, maksuton hintavertailupalvelu. Energiamarkkinavirasto valvoo muun muassa sähkön siirtohinnoittelua, sähkö- ja maakaasumarkkinalain noudattamista sekä sähkön alkuperätakuujärjestelmää.
"Kaikki sähkönmyyjät ovat velvollisia ilmoittamaan ja päivittämään voimassa olevat hintansa meille", kertoo EMV:n jakelu- ja vähittäismarkkinat tiimin johtava asiantuntija Antti Kivipuro.
Hintavertailua tehtäessä syötetään ohjelmaan oma postinumero, jonka jälkeen valitaan oma sähkönmyyjä ja ilmoitetaan vuosikulutus, jonka löytää omasta sähkölaskusta. Ensimmäinen päänvaiva on, valitako määräaikainen vai toistaiseksi voimassa olevina sopimustyyppeinä.
"Määräaikaisessa sopimuksessa asiakas sitoutuu ostamaan sähkönsä tietyltä sähkönmyyjältä sovituksi ajaksi, vaikka saisikin edullisempia tarjouksia. Toisaalta myyjällä ei ole oikeutta nostaa hintaa määräaikaisen sopimuksen aikana. Jos sopimus on voimassa toistaiseksi, myyjällä on oikeus nostaa hintaa, mistä on ilmoitettava asiakkaalle viimeistään kuukautta ennen hinnan nousua. Mikäli hinnan nousu tuntuu kohtuuttomalta, kuluttajalla on aina oikeus irtisanoa sopimus 14 päivän irtisopimusajalla", Kivipuro selkeyttää.
Kun valinta on tehty, ohjelma antaa vertailutulokset. Samalla voi katsoa, millä tavoin tuotettua sähköä kukin sähkönmyyjä myy sekä tutkailla perusmaksuja, jotka myös vaihtelevat sähkönmyyjittäin.
Tarjouksia pyydettäessä tarvitaan sähkönkäyttöpaikan numero ja osoite, pääsulakekoko, joista yleisin on 3x25A sekä sähkönkäytön vuosiarvio. Tiedot löytyvät sähkölaskusta. Myös nykyisen sopimuksen muoto on syytä selvittää sekä se, millaista sähköä haluaa (yleissähkö, kausisähkö jne.) ja asunnon lämmitysmuoto.
Myyjän vaihto ei saa vaikuttaa siirtohintaan, vaikka sähkö ostettaisiin toiselta puolen Suomea.
EMV:n hintavertailupalvelun lisäksi internetistä löytyy kaupallisia palveluja, jotka ovat yleensä kuluttajille ilmaisia, koska palvelun ylläpitäjä saa korvauksensa sähkönmyyjiltä. Huonona puolena on se, etteivät palveluissa ole mukana kaikki sähkönmyyjät. Muun muassa Kilpailuttaja.fi -palvelusta kerrotaan, että mukana on noin 15-17 sähkönmyyjää.
Kuluttajavirastosta todetaan, että kilpailutettaessa sähköä luotettavan tiedon hankkimiseen joutuu käyttämään aikaa. Kannattaa siis kurkistaa useamman linkin taakse ja vertailla niistä saatuja tietoja. Myös kaupallisin periaattein toimivien palvelujen kanssa on hyvä olla tarkkana.
Kivipuron mielestä sähköä kannattaa kilpailuttaa. "Pienessä kerrostaloasunnossa keskivertokuluttajan säästö on vuositasolla muutamia kymppejä, mutta sähkölämmitystä käyttävässä omakotitalossa jo useita satoja euroja vuodessa."
EMV:n tammi-helmikuussa tekemä galluptutkimus kertoi, että peräti puolet kuluttajista on vaihtanut sähkönmyyjää ainakin kerran kuluneen kymmenen vuoden aikana.
"Tutkimuksessa näkyvät tietysti myös paikkakuntaa vaihtaneet kuluttajat, mutta kyllä sähköä kilpailutetaan aktiivisesti. Innokkuuteen vaikuttavat sähkön hintojen liikehdintä, tarjoushinnat ja se miten paljon sähköasiat kulloinkin ovat julkisuudessa esillä."
Pääsääntöisesti uusien sähkösopimusten tekeminen sujuu ongelmitta.
"Yli yhdeksänkymmentä prosenttia kuluttajista kertoo, että asiat ovat menneet sovitulla tavalla ja laskutus on ollut oikean suuruinen."
Epäselvyydet liittyvät usein markkinointiin ja laskutukseen. Esimerkiksi Suomen Energiayhtiö Oy:stä on tehty runsaasti valituksia Kuluttajavirastoon. "Yhtiö on harrastanut aktiivista puhelinmyyntiä ja soiton perusteella kuluttaja on voinut saada postin mukana sopimusvahvistuksen, vaikkei ole kokenut sellaista tehneensä", Kivipuro sanoo.
Sopimusvahvistuksen lähettäminen ilman sopimusta saatetaan katsoa negatiiviseksi sidonnaksi, mikä on kuluttajansuojalaissa kielletty. Aiheesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/kuluttajan-oikeudet/sopimus/.
Joskus on käynyt myös niin, että yritys on saattanut muuttaa laskutuskäytäntöään, jolloin laskutukseen on tullut viivettä ja asiakas on saanut kerralla huomattavan suuren summan maksettavakseen.
