Sähkön hintaan kohdistuu ensi talvena voimakkaita nousupaineita Pohjoismaiden markkinoilla toisen perättäisen vähävetisen vuoden vuoksi. Vesivoimaloiden varastoaltaat ovat Nordpoolin mukaan uuden talvikauden lähestyessä 15 prosenttia pienemmät kuin vuosi sitten.
Toinen perättäinen kuiva vuosi nostaa sähkön hintaa ja kiristää sähköhuoltoa. Mikäli talvesta tulee hyvin kylmä voi Pohjoismaiden sähköhuolto joutua koville talven pakkaskauden aikana. Pörssisähkön hinta noteerattiin keskiviikkona 3,3 sentiksi kilowattitunnilta. Tammikuun sähköfutuurien noteeraus nousi jo 3,8 senttiin kilowattitunnilta.
Pörssisähkön hinta kävi viime tammikuun alun pakkaspäivinä korkeimmillaan yli 13 sentissä kilowattitunnilta. Joulukuun keskihinta nousi 7,4 senttiin ja tammikuun keskihinta 7,2 senttiin kilowattitunnilta.
Varastoaltaat eivät ehtineet täyttyä
Pohjoismaiden vesivoimaloiden varastoaltaat eivät ehtineet kesän ja syksyn aikana täyttyä sateiden vähäisyyden vuoksi. Altaiden täyttöaste ei noussut edes viime vuoden tasolle, vaan jäi noin viidenneksen pienemmäksi kuin viime vuonna korkeimmillaan. Syyskuun lopussa altaissa oli vettä noin 15 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Vesivarastot jäivät jo viime vuoden syksyllä selvästi keskimääräistä pienemmiksi loppukesästä alkaneen kuivuuden vuoksi. Tänä vuonna altaiden vesimäärä on laskenut edelleen ja ero 1990-luvun keskimääräiseen tasoon kohosi syyskuun lopulla vajaaseen viidennekseen.
Pohjoismaissa käytettiin viime vuonna sähköä 397,1 terawattituntia. Sähkön tuotanto oli 391,6 terawattituntia ja nettotuonti 5,6 terawattituntia. Suomen sähkön kulutus oli 83,9 terawattituntia. Ruotsissa sähköä käytettiin 148,7 terawattituntia, Norjassa 120,9 terawattituntia ja Tanskassa 35,2 terawattituntia. Markkina-alueen sisällä Suomi ja Ruotsi olivat sähkön nettotuojia. Norja ja Tanska olivat sähkön nettoviejiä.
Pörssisähkö selvästi kalliimpaa
Vesivoimaloiden altaissa oli Nordpoolin mukaan syyskuun lopulla vettä energiaksi muutettuna 85 018 gigawattituntia eli 85,0 terawattituntia, kun altaiden energiasisältö samaan aikaan vuosi sitten oli 94 497 gigawattituntia. Täysien 100 prosentin vesivarastojen energiasisältö on 120 387 gigawattituntia.
Vesivoimaloiden altaiden täyttöaste oli syyskuun lopulla 70,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 78,1 prosenttia. Koko 1990-luvulla altaiden täyttöaste oli samaan aikaan keskimäärin 86,2 prosenttia.
Norjan osuus varastoaltaiden energiamäärästä oli 59,8 terawattituntia ja Ruotsin 22,3 terawattituntia. Suomen vesivoimaloiden varastoaltaissa oli syyskuun lopulla vettä 2,9 terawattituntia. Altaiden täyttöaste oli 52,8 prosenttia eli 23,1 prosenttia pitkän ajan keskiarvoa alhaisempi.
Vesitilanteen odotetaan markkinoilla futuurien hintakehityksen perusteella palaavan normaaliksi lähivuosina. Kolmen seuraavan vuoden hintanoteeraukset ovat sähköpörssissä kuitenkin pysytelleet selvästi uuden ydinvoiman tuotantokustannusten yläpuolella, mutta alittavat hiili- ja kaasuvoiman keskikustannuksen.
Ensi vuoden sähköfutuurien hinnaksi noteerattiin Nordpoolissa tiistaina 28,93 euroa megawattitunnilta eli 2,9 senttiä kilowattitunnilta. Vuoden 2005 futuuri noteerattiin 26,27 euroon ja vuoden 2006 futuuri 25,80 euroon megawattitunnilta.