Suomea on mainostettu Euroopan halvimman sähkön maaksi. Tilastojen valossa väitteelle löytyy perusteita. Se on kuitenkin laiha lohtu niille kuluttajille, joilla sähkön hinta on miltei tuplaantunut muutamassa vuodessa.
Tämän on saanut kokea sen nivalaisen omakotitalon omistaja, jonka sähkön hinnan kehitystä ja kilpailuttamista Kalevassa on seurattu vuodesta 2001 lähtien. Kun sähkölasku vuonna 2001 oli 628 euroa, se tulee asettumaan tänä vuonna 1 146 euron huitteille, eli korotus kolmessa vuodessa on 83 prosenttia.
Näin siitä huolimatta, vaikka omakotitalon sähkön toimittajaksi on valittu edullisimman tarjouksen tehnyt sähköyhtiö. Ja tarjoushinta on ollut aina alle niin sanotun listahinnan, millä tarkoitetaan sitä hintaa, jolla alueella toimivan yhtiön on välitettävä sähköä oman alueensa asiakkaille.
Jos nivalaistalossa olisi tyydytty alueellisen yhtiön, tässä tapauksessa Vattenfallin tarjoukseen, se olisi joutunut maksamaan joka vuosi tuntuvasti enemmän; tänä vuonna 141 euroa. Ero olisi vielä suurempi - 265 euroa - jos asikas olisi tyytynyt Vattenfallin listahintoihin.
Ehtojen muutos
näkyy laskussa
Sähkölasku on toki muutakin kuin energian hinta. Tähän lisätään vielä verot sekä sähkön siirtohinta, miltei toinen mokoma. Siirtohintaan asiakas ei pysty vaikuttamaan. Sähkön siirto on alueellisen sähköyhtiön yksinoikeus.
Siirtohinnat eivät ole nousseet viime vuosina juurikaan. Energiamarkkinaviraston mukaan siirtohinta kohosi viime vuonna koko maassa prosentin verran.
Sitten vuoden 2001 Vattenfall on muuttanut siirtotariffien ehtoja asiakkaan kannalta epäedulliseen suuntaan. Kaksihintainen niin sanottu vuodenaikatariffi mahdollisti aikaisemmin halvan sähkön käyttämisen keskellä arkipäivää, mutta ei enää.
Vuodenaikatariffin mukaan halpaa sähköä on tarjolla enää yöllä ja sunnuntaina. Niin ikään verkkoyhtiö pidensi kalliin sähkön aikaa eli talvi-aikaa sekä syksyllä ja keväällä.
Vesi ratkaisee sähkön hinnan
Sähkömarkkinoilla eletään nyt huomattavasti rauhallisemmissa tunnelmissa kuin vuosi sitten Toimitusjohtaja Juhani Santaholma Energia-alan keskusliitosta kertoo tämän johtuvan leudosta säästä, minkä johdosta kulutus on pienempi, sekä sähkön toimittamisvalmiuden parantumisesta.
"Viime talvena jouduttiin ottamaan käyttöön syvässä koipussissa olleita voimalaitoksia, kuten Inkoo ykkönen ja kakkonen. Tänä vuonna ne ovat olleet valmiustilassa syksystä saakka. Energiaa on riittänyt eikä vuoden takaisia hintapiikkejä ole nähty", Santaholma toteaa.
Sähkömarkkinoita valvovan Energiamarkkinaviraston mukaan sähkön listahinnat nousivat viime vuonna viidenneksen. Tämän vuoden vaihteessa hintojaan nosti 20-30 sähköyhtiötä. Vuodesta 2001 vuoteen 2004 listahintoihin on tullut vajaan 30 prosentin korotus. Kilpailusähkön hinnoista viranomaiset eivät pidä kirjaa.
Ylitarkastaja Tapio Silvennoinen Energiamarkkinavirastosta arvioi sähkön hinnan kehityksen olevan enemmän luonnon armoilla kuin kilpailun tulosta. Hinnat laskivat parikymmentä prosenttia sähkön myynnin vapauduttua 1990-luvun lopulla, mutta nousivat rajusti syksyllä 2002, jolloin syyssateet jäivät saapumatta.
Santaholma myöntää, ettei nyt ole kilpailuttamisen kannalta paras aika, koska tavaraa on tarjolla niukasti. Hän uskoo, että kun vesitilanne parantuu, kilpailurintamalla alkaa tapahtua liikettä.
