Sähkömuseolle katsottiin 1990-luvun puolivälissä paikkaa Hupisaarilta, opetusviraston vieressä sijaitsevasta entisestä Myllytullin voimalaitoksesta.
Voimalarakennuksessa toimi aikoinaan myös sähkölaitoksen konttori ja vielä kymmenisen vuotta sitten sähkömittarikorjaamo. Nykyään varsinaisen voimalan puoli on kokonaan kylmillään, mutta teatteriväki on käyttänyt turbiinihallia rekvisiitan varastotilana.
"Sähkömuseosta ei ole vakavissaan puhuttu aikoihin", toteaa yrityspalvelupäällikkö Tuomo Rounioja Oulun Energiasta.
Myllytullin voimalaitoksessa on tuotettu sähköä ainakin vielä 1920-luvulla. Sähköä tehtiin tuolloin tarpeen mukaan, ja kesäisinä sunnuntaipäivinä vaihtovirtageneraattori saatettiin pysäyttää kokonaan. Tasavirtageneraattori kävi jatkuvasti, vaikkei kuormitusta olisi ollutkaan, kerrotaan Oulun kaupungin energialaitoksen satavuotisjuhlajulkaisussa.
Vanhassa tasavirtalaitoksessa ei ollut käytössä jännitteensäätäjää. Veden tuloa joko lisättiin tai vähennettiin lihasvoimilla. Voimalan turbiini myytiin Norjaan ilmeisesti 1930-luvulla.
"Joskus olemme vitsailleet, että jos joku maksaisi matkat, kävisimme Norjan joet läpi ja katsoisimme, mihin turbiini on pystytetty", Rounioja lohkaisee.
Voimalarakennuksen Kasarmintien puoleisessa osassa toimii tälläkin hetkellä varalämpökeskus ja pari Myllytullin koululle saneerattua luokkahuonetta.
Sähkömuseo kaatui rahan puutteeseen
"Museohanke lähti Oulun Energian taholta: vanhat työntekijät lähtivät sitä kehittämään", kertoo ulkomuseoamanuenssi Kaija Niemitalo Pohjois-Pohjanmaan museosta.
Yhtenä sysäyksenä hän pitää sähkölaitoksen satavuotisjuhlaa, jota vietettiin vuonna 1989.
Sähkömuseon rakennushanke ajautui vuonna 1996 oikosulkuun rahoituksen puututtua.
"Parilla miljoonalla silloisella markalla olisi tehty voimalaan tilat kiinteälle näyttelylle ja sauna ja neuvottelutilat", Rounioja valottaa silloisia suunnitelmia.
Rahasummalla ei museota tosin olisi saatu sisustettua. Lisäksi oli epäilyksiä, että rakennuksen pohja olisi liian heikossa kunnossa ja vaatisi mahdollisesti vahvistusta, sillä Oulujoen kanavan vesi virtaa sen alta.
"Olimme aikoinaan huolissamme, että rakennus rapistuu, kun se ei ole käytössä", toimitusjohtaja Tapani Kurkela Oulun Energiasta sanoo.
Sähköyhtiö ei kuitenkaan ole halunnut sitoutua rahoittajaksi, koska kaupungin kiinteistöihin liittyvän rakentamisen on katsottu kuuluvan tekniselle keskukselle.
Voimala-alueen kiinteistöjä hallinnoi nykyään kaupungin tilapalvelut. Rakennuspäällikkö Jukka Heikkilä muistelee viime vuosikymmenen puolivälissä käyttöön otetun taidemuseon nielleen niin paljon rahaa kaupungin kassasta, ettei sähkömuseon rakentamiselle liiennyt ropoakaan.
Esineiden luettelointia jatketaan syksyllä
Vaikka pysyvää näyttelyrakennusta ei ole vielä saatukaan, Pohjois-Pohjanmaan museo elättelee toiveita sähkömuseon perustamisesta. Myllytullin voimalan pihapiirissä sijaitsevaan korjaamorakennukseen on varastoitu museolle lahjoitettuja sähkölaitteita.
"Aikaisemmin talkooryhmä kerääntyi kerran viikossa luetteloimaan vanhoja esineitä. Keväällä ei ole kokoonnuttu, mutta talkoita on tarkoitus jatkaa. Syksyllä otan yhteyttä ryhmän aktiivijäseniin", Kaija Niemitalo toteaa.
Eläkkeellä olevien sähkömiesten apua esineiden tunnistamisessa ja luetteloimisessa Niemitalo pitää korvaamattomana.
"Sähkömuseohanke elää ja sitä viedään eteenpäin pikku hiljaa."
Myllytullin entisen voimalaitoksen saaminen museon pääpaikaksi vaatisi rahamääriä, joita Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole irrottaa muista käynnissä olevista hankkeista. Voimalan pihapiiriin kuuluva sähkölaitoksen entinen paja ja korjaamo olisivat Niemitalon mukaan myös otollisia lisänäyttelyrakennuksia.