Säh­kö­lin­jat ka­toa­vat maa­seu­dun mai­se­mas­ta

Maaseudun maisema muuttuu, kun sähköyhtiöt luopuvat puupylväiden varaan rakennetuista sähkölinjoista ja uudistavat ne maakaapeleiksi. Kaupungeissa kaapeleita on käytetty jo pitkään, ja nyt ne otetaan käyttöön maaseudullakin.

Maaseudun maisema muuttuu, kun sähköyhtiöt luopuvat puupylväiden varaan rakennetuista sähkölinjoista ja uudistavat ne maakaapeleiksi.
Maaseudun maisema muuttuu, kun sähköyhtiöt luopuvat puupylväiden varaan rakennetuista sähkölinjoista ja uudistavat ne maakaapeleiksi.

Maaseudun maisema muuttuu, kun sähköyhtiöt luopuvat puupylväiden varaan rakennetuista sähkölinjoista ja uudistavat ne maakaapeleiksi. Kaupungeissa kaapeleita on käytetty jo pitkään, ja nyt ne otetaan käyttöön maaseudullakin.

Kaapelointi parantaa sähkön toimitusvarmuutta. Maan sisällä siirtolinjat ovat turvassa myrskyjen ja lumen kaatamien puiden aiheuttamilta vaurioilta.

Pylväsrivien katoaminen pelloilta ja metsistä ei ole ensimmäinen teknillinen muutos maalaismaisemassa.

Vanhoista valokuvista näkyy, että vielä muutama vuosikymmen sitten tienvarsia koristi puhelinpylväiden ja -johtojen viidakko. Pakkaskelillä puhelinlangat soivat upeasti ja pääsivät suosikki-iskelmäänkin. Mutta tätä nykyä puhelinlangat laulavat enää vain entisten nuorten toivekonserteissa.

Sähkölinjat eivät ole olleet maiseman kaunistuksia, mutta jotkut jäävät niitä kaipaamaan.

"Meillekin on tullut yksittäisiä yhteydenottoja, että sähköjohdot pylväissä kuuluvat maalaismaisemaan, eikä niitä saa purkaa", kertoo Vattenfall Verkon verkkojohtaja Jarkko Kohtala.

Vattenfall on merkittävä suomalaisen maiseman muokkaaja, koska sillä on laaja sähköverkko haja-asutusalueilla. Hämeestä Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla toimialueella on verkkoja noin 60 000 kilometriä.

Maakaapelointi on ollut yhtiössä kehityshanke. Työ on sujunut niin hyvin, että yhtiö luopuu ilmajohdoista ja vaihtaa maakaapeleihin. Vuosittain kaapelointiin käytetään kymmeniä miljoonia euroja. Kehitystyön aikana kaapelia on kaivettu maahan noin 2 500 kilometriä. Uutta linjaa syntyy noin 1 500 kilometrin vuosivauhtia, joten koko jakeluverkon uusiminen vie vuosikymmeniä.

Verkkojohtaja Kohtalan mukaan ilmajohdon rakentaminen maksaa 20--30 000 euroa kilometriltä. Kaapelointi on perinteisesti ollut ainakin kaksi kertaa kalliimpaa. Kustannukset ovat kuitenkin viime aikoina laskeneet.

Pylväsmuuntamotkin saavat väistyä

Merkittävin muutos on 20 kilovoltin eli keskijännitteen linjojen muuttaminen maakaapeleiksi. 20 kilovoltin linjat ovat maisemassa selvästi erottuvia pylväsrivejä, joissa roikkuu kolme johtoa. Nämä linjat tuovat sähkön omakotialueiden tai kylien keskustoihin, joiden pylväsmuuntamoissa sähkö muunnetaan kuluttajien tarvitsemaksi pienjännitteeksi.

Uudistuksessa myös pylväsmuuntamot saavat lähteä. Ne korvataan puistomuuntamoiksi kutsutuilla kopeilla. Ympäristön kannalta puistomuuntamot ovat hyvä ratkaisu, sillä niihin voidaan rakentaa öljykaukalot muuntajissa käytettyä eristeöljyä varten. Vauriotilanteissa öljy ei valu maaperään vaan jää kaukaloon.

Ilmoita asiavirheestä