Suomen sitoutuminen Kioton ilmastosopimukseen ja EU:n päästökauppadirektiivin nostaa niin teollisuuden kuin kotitalouksien sähkön hintaa lähivuosina erittäin paljon.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen (kesk.) myöntää, että sähkön hinta nousee lähivuosina reippaasti.
Pekkarinen ja kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston ylijohtaja Taisto Turunen esittelivät tiistaina ministeriön luonnosehdotuksen päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi.
Ehdotuksen mukaan teollisuus saisi Kioton sopimuksen ensimmäisessä vaiheessa eli vuosina 2005-2007 yhteensä 137,6 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöoikeudet. Se on kuitenkin neljä prosenttia vähemmän kuin toimialakohtaiseen tarkasteluun perustuva teollisuuden tarve.
Toinen päästökauppajakso alkaa 2008 ja kestää vuoteen 2012. Sen ajanjakson päästövelvoitteita ministeriö ei vielä kerro, mutta ne ovat huomattavasti tiukemmat kuin 2005 alkavan ensimmäisen jakson päästöoikeudet.
"Sähkön hinta ei nouse heti kolmen ensimmäisen vuoden aikana (2005-2007), mutta seuraavassa jaksossa sähkön hinta voi nousta useita kymmeniä prosentteja", arvioi Pekkarinen päästöoikeuksien jakosuunnitelman tiedotustilaisuudessa.
Ylijohtaja Turunen täydentää, että nimenomaan tukkusähkön hinta nousee erittäin todennäköisesti monikymmenkertaiseksi, mutta kotitalouksille hinnan nousu ei tulle niin rajuna.
Pekkarinen painottaa, että Suomi pitää kiinni Kioton ilmastosopimuksesta ja EU:n päästökauppadirektiivistä eikä yritä kiemurrella niistä irti. "Se, mitä on sovittu, siitä pidetään kiinni."
Viides ydinvoimala helpottaa hieman
Pohjoismaista Ruotsi ja Norja pääsevät hyötymään Kioton sopimuksesta, koska maiden energiantuotannossa vesivoiman osuus on erittäin suuri. Ruotsissa parhaimmillaan yli puolet energiasta voidaan tuottaa vesivoimalla. Suomen taakkaa helpottaa jonkin verran viidennen ydinvoimalan rakentaminen.
"Suomella ja Tanskalla on huonommat kortit päästökaupasta. Tästä (päästökaupasta) voi tulla vielä vaikea tilanne", pohtii Pekkarinen.
Hän ei innostu kuudennen ydinvoimalan rakentamisesta heti viidennen perään. "Näihin ilmastopippaloihin uusi ydinvoimalaitos ei auta eikä ehdi. En ole huomannut, että uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisen puolesta olisi pidetty edes ääntä."
Direktiivillä kiirettä
kaikissa EU-maissa
Kaikki EU-maat ovat helisemässä päästökauppadirektiivin kanssa, koska lain voimaan saattamisella on erittäin tiukka aikataulu. EU:n komissio vaatii, että esitys kansalliseksi jakosuunnitelmaksi pitää toimittaa maaliskuun loppuun mennessä komissiolle ja muihin jäsenmaihin.
Pekkarinen lupaa, että Suomi yrittää kipittää EU-maiden kärkijoukossa. "Lähiviikkoina hankimme lausunnot jakosuunnitelman luonnoksesta. Luonnos päästökauppalaiksi on myös lähdössä lausuntokierrokselle. Päästöoikeuksien jakoperusteet on tarkoitus kirjata lakiin. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan hallitus antaa esityksen päästökauppalaista eduskunnalle huhtikuun toisena päivänä."
Vasta sen jälkeen kun eduskunta on hyväksynyt päästökauppalain, jakosuunnitelma voidaan viimeistellä niin, että siihen sisältyy myös laitoskohtaiset päästöoikeudet kuten direktiivi vaatii.
Kun isoista yrityksistä esimerkiksi Rautaruukki, Stora Enso ja Outokumpu sekä isot energialaitokset ovat saaneet omat päästökiintiönsä, Suomen suunnitelma lennätetään Brysseliin. Kauppa- ja teollisuusministeriö uskoo, että se tapahtuu kesällä.
EU-maiden piti saada kansallinen päästökauppalainsäädäntönsä valmiiksi viime vuoden loppuun mennessä. Vain Britannia 15 EU-maasta pääsi annetussa aikataulussa maaliin. Suomi on vielä keskitason oppilas, sillä moni EU-maa ei saa omaa lainsäädäntöään valmiiksi edes maaliskuun loppuun mennessä.
Kustannuksia tulossa
56 miljoonaa euroa
Suomen tämänhetkinen esitys vuosien 2005-2007 päästösuunnitelmaksi koskee noin 150 yritystä ja noin 500 energiantuotanto- ja teollisuusprosessilaitosta.
Ensimmäisen päästövaiheen aikana Suomen pitää vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 5,6 miljoonaa tonnia. Kaasutonnin hinnaksi päästöpörssissä arvioidaan noin kymmenen euroa.
"Hinta ei ole kovin suuri, mutta jatkossa tilanne on aivan toinen", tyynnyttelee Pekkarinen.
Pekkarinen ja Turunen toivovat, että säät olivat Suomelle suosiollisia niin, että vesitilanne olisi vähintänkin normaali. Paukkupakkasiakaan ei kaivata, jolloin energiaa tarvitaan erittäin paljon ja taivaalle pöllyää hiilidioksidipäästöjä voimalaitoksista.