Oulu-Helsinki Kuivuus nosti useana vuonna sähkön hintaa. Viime aikojen sateilla sähkölasku ei kuitenkaan pienene, ei vaikka vettä on monen mielestä tullut liiankin kanssa.
Toimitusjohtaja Olli-Pekka Vaajoensuu Energiapolar Oy:stä kertoo, että kotimaisilla sateilla ei paljon sähkön hintaa hetkauteta.
"Vesivoiman määrä Pohjoismaissa ratkaisee sähkön hintatason. Suomi tuottaa Pohjoismaiden vesivoimasta alle viisi prosenttia, joten Keski-Ruotsin ja etenkin Länsi-Norjan vesitilanne vaikuttaa hintatasoon eniten."
Vaajoensuun mukaan vesitilanne on parantunut koko alueella, mutta muutaman vuoden kuivuuden takia vesivarastot ovat olleet selvästi alle pitkäaikaisen keskiarvon.
"Hintakehityksen kannalta ei ole tapahtunut mitään ratkaisevaa muutosta, mutta nousupaineita ei ainakaan ole", Vaajoensuu sanoo.
Laskupaineita tulisi sopivista sateista loppukesän ja syksyn aikana.
"Jos sateita tulee oikeissa paikoissa ja varastoaltaat täyttyvät, niin sitten hinta alkaa laskemaan, mutta vielä ei ole semmoista ollut näköpiirissä", Vaajoensuu pohtii.
Liian kuiva kevät
Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn toimialajohtaja Markku Jalonen on arvioissaan varovaisempi.
"Vaikka tilanne onkin parempi kuin viime vuonna, normaalista vesivuodesta ei todellakaan vielä voida puhua. Vajaus on edelleen vajaan viidenneksen verran normaaliarvosta, ja tämä heijastuu tietysti sähkön markkinahintoihin ja myös ensi talven hintaodotuksiin", Jalonen sanoo.
Kaiken kaikkiaan kesän sateiden vaikutus sähkön hintaan on vähäinen kevättulvien rinnalla.
"Tänä vuonna tulvat tulivat pari-kolme viikkoa etuajassa, tulvahuippu jäi poikkeuksellisen lyhyeksi ja virtaamat olivat vähäisemmät kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen", Jalonen selittää vesivarantojen vähäisyyttä.
Oulun Energian toimitusjohtaja Tapani Kurkela on jo aiemmin ilmoittanut, että sateista ei ole yhtiölle paljon iloa, sillä se tekee sähkönsä pääasiassa turpeesta. Runsaat sateet ovat pelkästään haitanneet turpeen tuotantoa.
Hinta heiluu herkästi
Suomen sähkön hinta määräytyy yhteispohjoismaisilla sähkönmarkkinoilla. Kaikkiaan noin 55 prosenttia Pohjoismaiden sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Ruotsissa vesivoimalla tuotetaan noin puolet sähköstä ja Norjassa sata prosenttia, Suomessa vesivoiman osuus sähkön vuosituotannosta on vain vajaan viidenneksen verran.
Vesivoiman määrä riippuu kuitenkin säästä, joten kahden viimevuoden kuivuus on vähentänyt vesivoiman määrää ja nostanut sähkön hintaa reilusti. Sitä ennen sähkön hinta oli hieman laskenut Ruotsin ja Norjan vesivoima-alueilla olleiden tulvien johdosta. Esimerkiksi öljyllä ja ydinvoimalla tuotetun sähkön hinta on huomattavasti vakaampi.
"Jos Suomi olisi oma markkina-alueensa, hinnanvaihtelu olisi ehkä pienempää. On kuitenkin teoreettista ajatella, että Suomi olisi oma markkina-alueensa, sillä Suomi ei ole omavarainen sähkön suhteen. Meidän täytyy tuoda10-15 prosenttia vuodessa sähköä jostakin ja jostakin sekin hinta määräytyisi. Pitkällä aikavälillä tulee olemaan etua, että olemme mukana laajemmassa markkinassa", Energiapolarin Vaajoensuu vakuuttaa.
Keväällä halpeni
Toistaiseksi sähkön vähittäishinta on lähes pelkästään noussut yhteispohjoismaisesta markkina-alueesta huolimatta. Leudosta talvesta ja vesitilanteen paranemisesta johtuen sähkön vähittäishinnat kääntyivät laskuun tämän vuoden huhtikuussa, jolloin muutamat suuret sähkönmyyjät laskivat hintoja. Tämän vuoden aikana noin kaksikymmentä sähkönmyyjää on laskenut hintojaan. Suomessa on tällä hetkellä 70 sähkön vähittäismyyjää.
Sähkön kuluttajahinta koostuu sähköenergian hinnasta sekä sähkön siirtohinnasta.
Sähköenergian loppuasiakashinta on tällä hetkellä noin 4-5 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuoden alussa. Vuoden takaiseen tasoon verrattuna hinnat ovat kahdesta kolmeen prosenttia alhaisemmat.
Hinnanalennukset ovat kohdistuneet tasaisesti eri käyttäjäryhmiin.
Sähkön siirtohinnat eivät ole muuttuneet vuoden alun jälkeen. Viime vuonna siirtohinnat nousivat noin puoli prosenttiyksikköä.