Vieskan Energia Oy:n omistajat Ylivieskan kaupunki, Alavieskan kunta ja Vattenfall Oy ovat saamassa yhtiön liiketoiminnan myynnistä Oy Herrfors Ab:lle selvästi vähemmän osinkotuloa kuin kaupan aiesopimuksen perusteella arvioitiin. Ylivieskan ja Alavieskan tuloutus näyttää jäävän vain puoleen ennakoidusta.
Ylivieskassa perätään nyt voimakkaasti syytä siihen, miksi aiesopimuksen perusteella esitetyt arviot heittivät niin pahasti. Kaupunginhallitus päätti maanantaina pyytää selvitystä asiaan kaupunginjohtaja Harri Viitaselta, joka aiesopimusvaiheessa toimi myös Vieska Energia Oy:n hallituksen puheenjohtajana , sekä kaupassa konsulttina toimineelta tilintarkastaja KHT Alpo A. Miettuselta.
Alpo A. Miettunen ei tässä vaiheessa halua kommentoida asiaa, koska ei ole saanut siitä silloiselta toimeksiantajaltaan mitään tietoa. Harri Viitasta ei tavoitettu ulkomaanmatkalta.
Joulukuussa 2000 julkistetun aiesopimuksen pohjalta tehdyt ensimmäiset laskelmat lupasivat Ylivieskan kaupungille pelkästä liiketoimintakaupasta varmaa tuloutusta yli 12,5 miljoonaa euroa. Maaliskuussa 2001 summa tarkentui 11,5 miljoonaksi euroksi, kun muun muassa veroseuraamukset saatiin tarkemmin lasketuksi.
Tähän mennessä Ylivieska on saanut tuloutusta sähköyhtiön liiketoimintakaupasta runsaat 7 miljoonaa euroa. Vieska Energian tämänhetkisen varallisuusaseman perusteella on arvioitu, että lisätuloutusta on saatavissa vajaat 1,7 miljoonaa euroa. Se on yli 2,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin oli arvio kaupunginvaltuuston hyväksyessä aiesopimuksen.
Alavieskan kunta on saanut tähän mennessä noin 670 000 euroa kaupasta johtuvaa tuloutusta ja sitä on tulossa vielä noin 160 000 euroa. Se on lähes 700 000 euroa vähemmän kuin alunperin arvioitiin.
Verkkojen arvo
vielä avoinna
Varsinaisen kaupan lisäksi Ylivieska odotti jopa yli 9 miljoonan euron lisätuloutusta ja Alavieskakin 800 000 euroa Vieska Energian omistamista Nivalan ja Kalajoen verkoista, jotka siirtyvät lunastustoimituksella Vattenfall Oy:lle. Riitaisassa linjakorvausprosessissa maaoikeus arvosti pelkästään Nivalan linjan arvon 9,25 miljoonaksi euroksi.
Myöhemmin korkein oikeus palautti asian maaoikeuteen sellaisin evästyksin, että linjakorvauksista saatava tuotto-odotus romahti. Maaoikeuden uutta päätöstä ei ole vielä tullut.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että aiesopimuksen julkistamisen ja hyväksymisen aikaan maksimitavoitteena pidetty lähes 21,9 miljoonan euron tuloutus Ylivieskan kaupungille ja noin 2,5 miljoonaa euroa Alavieskalle jää noin puoleen arvioidusta.
Ylivieska omistaa Vieska Energia Oy:stä 69 prosenttia. Alavieskan kunnan osuus on noin yhdeksän prosenttia ja loput omistaa Vattenfall Oy. Vattenfall Oy istuu kauppapöydässä tavallaan kahdella puolella, sillä se on saamassa osuutensa varsinaisesta liiketoimintakaupasta, mutta on Nivalan ja Kalajoen verkkojen lunastushinnan maksaja.
Vieska Energian kaupan sotkuissa on kyse ensisijaisesti niistä arvioista ja jopa lupauksista, joita päättäjille aiesopimusvaiheessa annettiin. Omistajakuntien valtuustot eivät ole aiesopimuksen hyväksymisen jälkeen päässeet päättämään varsinaisesta kaupasta, koska se katsottiin yhtiöiden väliseksi asiaksi.
Ostaja Herrfors on maksanut koko kauppasumman Vieska Energia Oy:lle, joka ei kuitenkaan ole kyennyt tulouttamaan omistajille arvioitua summaa sen jälkeen, kun se on maksanut velkansa pois.
Nivalan ja Kalajoen linjojen lunastuskorvauksista saatavan tuoton määrän valtuusto tiesi epävarmaksi jo aiesopimuksen hyväksyessään. Maaoikeuden päätöksestä oli jo tuolloin valitettu korkeimpaan oikeuteen.
Vieska Energian kaupan epäselvyydet ovat saaneet osan kaupunginvaltuustosta takajaloilleen. Puolen kymmenen valtuutetun ryhmä on eri vaiheissa vaatinut kaupan purkamistakin.
"Jos asiat eivät muuten selviä tai jos selvitykset eivät meitä tyydytä, me olemme valmiita puimaan asioita vaikka oikeudessa. Olemme vakavasti harkinneet tutkintapyyntöä, mutta vielä sitä ei ole jätetty", valtuutettu Markku Tuokko (kesk.) sanoo.
Hänen mukaansa kyse on ensisijaisesti esittelijöiden vastuusta.
"Siltä ajatukselta ei voi välttyä, että kauppaa on ajettu konstilla millä hyvänsä", Tuokko sanoo.
Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupunginjohtaja Viitanen ja konsultti Miettunen antavat selvityksensä 4. helmikuuta mennessä.