Oulu Eurooppalaisen sähkökaupan vapautumisen vaikutukset ovat vielä arvailujen varassa. Euroopan markkinat ovat vasta kehittymässä ja kasvamassa. Vielä on aikaista sanoa, milloin esimerkiksi Saksan ja Espanjan välillä voidaan käydä päivittäistä sähkökauppaa vai jääkö avautuminen enimmäkseen tukkutasolle.
"Aika näyttää, tuleeko koskaan puhtaasti eurooppalaista markkinaa, jossa pienkuluttaja voisi ostaa vaikkapa Ouluun sähkön Norjasta", kuvailee eurooppalaisten sähköntuottajien edunvalvontajärjestön Eurelectricin markkina-asiantuntija, oululainen Juho Lipponen.
Vapautumiskehitys on ollut tilkkutäkkimäinen. Pohjoismaat ja Britannia ovat selkeitä blokkeja, jotka ovat pyrkineet vapauttamaan ja luomaan kilpailua. Myös Saksa on väittänyt olevansa samaa blokkia, mutta sen mallissa uusille toimijoille ei ole löytynyt markkinarakoa. Saksan markkinoille pääsyn vaikeus lopahdutti muun muassa Fortumin innostuksen.
Vuonna 1996 hyväksytty aikaisempi sähkömarkkinadirektiivi oli Lipposen mukaan ensimmäinen EU-lähtöinen askel kohti vapaita markkinoita.
"Aiempi laki ei tähdännyt vielä täydelliseen vapauttamiseen. Siinä jäi hyvin paljon jäsenvaltioiden itsensä päätettäväksi. Nyt on saatu voimaan kehityksen seuraava askel, jossa sataprosenttinen kilpailun vapauttaminen tulee 2004 alkaen ja kaikille asiakkaille kaikkialla viimeistään 2007."
Uusi EU-normisto pitää sovittaa kansalliseen lainsäädäntöön ensi heinäkuuhun mennessä.
Kilpailu piristyy
EU-komissio pyrkii uuden direktiivin myötä siihen, että pienempien toimijoiden olisi helpompi tulla markkinoille. Direktiivin ensisijainen tehtävä on sähköverkkojen eriyttäminen laillisesti eri yhtiöiksi. Tämä mahdollistaa toimijoiden pääsyn verkkoon ja samojen sääntöjen soveltamisen kaikkiin.
"Se tulee piristämään kilpailua. Samoten valvontaviranomaisen perustaminen ja viranomaisten keskeisten toimivaltojen yhdenmukaistaminen auttaa jonkin verran. Niille tulee valtuudet esimerkiksi hyväksyä tariffit. Siihenkin tosin jää jäsenvaltioille implementointimarginaalia", Juho Lipponen kertoo.
Euroopassa sähkön kilpailuttamisesta ovat hyötyneet ensisijaisesti suurkäyttäjät. Kilpailuttaminen onkin vilkasta teollisuusasiakkaiden keskuudessa. Suurimmassa osassa maista pienkuluttajat eivät voi vielä kilpailuttaa sähköään.
"Eivätkä pienkuluttajat ole vielä oikein tajunnut käyttää tilaisuutta hyväkseen. Kyllähän asiakkaiden vaihtuminen on Suomessakin kohtuullisen vähäistä. Britanniassa se on vilkasta."
Sähkön hinnat laskivat kilpailun avautumisen alkuvaiheessa reilusti, mutta ovat viimeisen parin vuoden aikana nousseet takaisin. Hintojen laskua on "syöty" myös veroilla.
Vuonna 2007 viimeistään alkavan täydellisen kilpailun vaikutukset sähkömarkkinoille riippuvat alan toimijoista itsestään ja niiden markkinastrategioista. Yritykset päättävät itse lähtevätkö ne aktiivisesti hakemaan uusia asiakkaita.
Alkuperä näkyville
Uudessa direktiivissä on säädetty, että toimittajan pitää ilmoittaa jokaiselle asiakkaalle ja loppukäyttäjälle sähkön alkuperä. Lipponen arvelee, että tämä voi hiukan piristää pienkuluttajamarkkinoita. Hän muistuttaa, että hinta on kuitenkin määräävin tekijä kaikissa asiakasryhmissä.
Viimeisen viiden vuoden aikana sähköalan yritysfuusioita on tapahtunut paljon viimeisen viiden aikana. Erityisesti suuryhtiöt ovat konsolidoituneet. Eurooppaan povataan puoltakymmentä suurta yhtiötä, joista esimerkiksi Wattenfall on yksi mahdollinen.
"Ei ole merkkejä, että kehitys laantuisi. Firmat etsivät edelleen sopivia ostokohteita ja synergiaetuja. Silmät suuntaavat myös EU:n hakijavaltioihin, joissa on ollut privatisointikehitystä."
Ensimmäinen eurooppalainen sähkön "vapauttamisaalto" toi alas ylikapasiteettia. Tuotanto- ja verkkokapasiteetin investointikysymykset ovat nousemassa uudelleen agendalle.
"Siihen, miten vapaa markkina ne järjestää, ei ole vielä vastauksia. Firmat ja ministeriöt eri maissa pohtivat varmasti, miten taataan riittävät investoinnit tulevaisuudessa, ettei synny pieniä Kalifornioita tai New Yorkeja."
Joissakin Euroopan maissa on mietitty kapasiteettimaksuja suurten voimaloiden seisokkien varalta.
Teollisuudelle vakaat sähkön hinnat ovat tärkeitä. Teollisuuden hintariskejä pyritään vapailla markkinoilla hallitsemaan esimerkiksi termiineillä.
"Teollisuudesta löytyy varmasti haluja tehdä pitkäaikaisia sopimuksia, joissa hinnat on kiinnitetty ja energiayhtiö hallitsee itse oman riskinsä", Lipponen arvelee.
EU:n komission mukaan ydinvoimalla on paikkansa Euroopassa, sillä sitä ei ole helposti korvattavissa muilla energiamuodoilla. Ydinvoimaa puolustaa se, että sillä voidaan taata vakaat sähkön hinnat, sillä uraanin hinnan muutokset eivät juuri vaikuta sähkön loppuhintaan. Euroopassa ydinvoimasta luopumiset ovat olleet "poliittisia" päätöksiä, ja on hämärän peitossa, pystyykö vaikkapa Saksa todella luopumaan siitä.
Kansainvälisen päästökaupan ensimmäisen jakson 2005-2008 povataan nostavan sähkön hintoja. Sitä pidetään silti halvimpana tapana mukautua Kioton sopimuksen vaatimuksiin.