Laaja sähkökatkos paljasti pahoja puutteita kriisivalmiudessa. Etenkin Yleisradion on otettava opiksi.
Pohjois-Amerikan äskeisen sähkökatkoksen aikaan asiantuntijat vakuuttivat, ettei samanlaista sähkökatkosta voi tapahtua Suomessa. Ei olisi kannattanut vannoa. Vajaat kaksi viikkoa myöhemmin pimeni pääkaupunkiseutu, ja liki miljoona ihmistä jäi vaille sähköä, pisimmillään 40 minuutiksi. Myös kaukolämmön tuotanto keskeytyi, ja lankapuhelimia mykistyi. Liikenne meni sekaisin, kun ihmisiä juuttui metroon, raitiovaunuihin ja sähköjuniin. Myös pankkiautomaatit ja oluthanat tekivät lakon.
Katkos johtui Kruununhaan sähkökeskuksessa sattuneesta oikosulusta, kun huollossa ollutta keskusta oltiin liittämässä korkeajännitekaapeliin. Oikosulku kytki sähköverkkoa suojaavan järjestelmän pois päältä. Kantaverkosta kytkeytyi irti kolme Helsingin voimalaa sekä kaksi kolmesta pääkaupunkiseudulle sähköä syöttävästä kantaverkon muuntajasta. Samalla kaksi kantaverkon sähkönsiirtojohtoa lakkasi toimimasta.
Kun lähes viidesosa suomalaisista jää sähköttä, kysymyksessä ei ole vähäinen tapahtuma. Onni onnettomuudessa oli, että katkos tapahtui kesällä, ei paukkupakkasilla. Jos virta olisi katkennut arkipäivänä eikä lauantai-iltana, teollisuus olisi ollut hätää kärsimässä. Samalla kansantaloudelliset tappiot olisivat nousseet suuriksi.
Kansalaistenkin kannattaisi miettiä, miten toimia hädän hetkellä. Nyt hätäkeskus ruuhkautui katkosta koskeneista puheluista. Satojen puheluiden tulva saattoi jättää avutta todellisessa hädässä olleita, vaikka tämänhetkisten tietojen mukaan vaaratilanteita ei syntynyt.
Varajärjestelmät toimivat lentokentillä ja sairaaloissa ilman ongelmia. Sen sijaan ongelmitta ei selviytynyt Yleisradio, jonka julkisen palvelun rooliin kuuluu välittää viranomaisten tiedonantoja kansalaisille. Nyt sähkökatkos katkaisi Ylen radiolähetyksiä laajalti ympäri maata. Tapaus on anteeksiantamaton, vaikkei katkos antanutkaan aihetta viranomaistiedotukseen. Pääjohtaja Arne Wessberg kutsui tapausta "kurjaksi". Ilmaus on tilanteeseen nähden sievistelyä.
Ylen päätös uusia varavoimajärjestelmänsä onkin enemmän kuin paikallaan. Sen varajärjestelmien on toimittava joka tilanteessa ja niiden kunto on testattava säännöllisesti. Kansalaisia on kehotettu kuuntelemaan radiota onnettomuuksien ja hätätilojen aikana. Sähkökatkosten aikana turvaudutaan paristoradioon ja kynttilöihin. Jotta tiedotuksia kyetään kuuntelemaan joka tilanteessa, paristoradioiden toimivuus kannattaa tarkistaa. Jos sellaista ei taloudessa ole, se kannattaa hankkia.
Nykyaikainenyhteiskunta on täysin riippuvainen sähköstä. Siksi kantaverkon ja jakeluverkkojen kriisivarmuutta on parannettava. Myrskytuhojen jälkeen kansalaiset ovat paikka paikoin joutuneet odottamaan päiväkausia sähkölinjojen korjausta. Uudistetun lain mukaan energiayhtiöt ovat vastuussa vahingoista. Jos sähkökatkos kestää yli 12 tuntia, asiakkaille on maksettava korvauksia. Myös siirtoverkkojen toimintavarmuudesta on huolehdittava.
Sähkökatkos osoitti, että verkottuminen tuo teknisiin järjestelmiin heikkouksia. Ne on syytä mahdollisuuksien mukaan korjata. Myös viranomaisten toiminta kannattaa käydä läpi. Sisäministeri Kari Rajamäki korostaakin yhteistyötä kriisitilanteissa. Kaikilla turvallisuudesta vastuussa olevilla tulee olla etukäteen selvillä, miten hädän hetkellä toimitaan. Nyt pelastuslaitoksen ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen välille syntyi erimielisyyksiä metroon juuttuneiden ihmisten evakuoinnista tunnelia pitkin. Tällaiset reviiririidat ovat jonninjoutavia.