Jotain vanhaa tuttua, sketsinomaista tässä on. Hiekkaa nostetaan montusta läjään, mistä sitä siirretään toiseen kasaan ja siitä kolmanteen. Lapiomiesten sijasta asialla vain ovat kaivurit suurine kourineen.
Tämä on kuitenkin pitkään suunniteltu juttu. Tervolan Louella oikaistaan radasta S-mutkaa eli tehdään uutta rataa noin kilometri. Sadan metrin matkalla joudutaan menemään reilusti pintaa syvemmälle. Radan pohja rakennetaan löysänsorttiseen maahan aivan uusiksi ja kantavaksi kerrokseksi valetaan 30-senttinen betonilaatta, vuorokaudessa kuivuva. Kolme kaivuria aukaisee pohjatyön tekijöille uraa ja vielä ennen maanantaita samat massat kaadetaan takaisin entisille sijoilleen. Päälle kiskoelementit, sepelöinti ja hienosäädöt. Liikenne voi jatkua.
Lauantaina puoleltapäivin montussa tehtiin töitä tosissaan. Betonia laskettiin letkusta, ettei loppua lainkaan.
Betonimiesten edellä käytettiin vanhoja betonipölkkyjä muotintekoon, laskettiin vankkaa raudoitusta. Selkä tätä työvaihetta vasten kiirehtivät eteenpäin mittamiehet, suodatinkankaan vetäjät sun muut, jotka koettivat saada kiinni edellään toheltavia kaivureita.
Pieni armeija
koneita ja miehiä
Louen oikaisu on kuitenkin vain osa reipasta rykäisyä, jonka Ratahallintokeskus teettää Laurilan ja Rovaniemen välillä tänä viikonloppuna.
Raideliikenteessä on 48 tunnin katko, mutta se on laskettu myös taloudellisesti edullisimmaksi vaihtoehdoksi.
Pitkää päivää tekee toistasataa ukkoa ja pieni konearmeija. Siihen kuuluu muun muassa sen kokoisia nostureita, ettei pohjoisen radoilla koskaan.
Niillä heivattiin paikoilleen esimerkiksi 46 tonnin siltaelementtejä ja kapasiteettia olisi löytynyt paljon enemmänkin. Levein kulkija on "kuukävelijä", alunperin vaihteenasennuskoneeksi tarkoitettu telaketjutallustaja. Se kuljettaa vatsansa alla jopa 50-metrisen raide-elementin ja siirtää sen oikealle sijalleen.
Liikennekatkon aikana tehdään Koskenkylän ja Louen rataoikaisujen liitokset, raidetta alennetaan 40 sentillä maantiesillan alta Koivussa ja vesistösillat uusitaan Rovaniemen maalaiskunnan Ternujoella ja Tervolan Louella.
Lisäksi korotetaan yhtä siltaristikkoa. Samaan aikaan puretaan Kemin ratapihan pohjoispäässä vanhaa Kivikon ylikulkusiltaa. "Kiire on, mutta onneksi yöt ovat valoisia", ylitarkastaja Pekka Rautaoja Ratahallintokeskuksesta kiittää.
Rovaniemelle
sähköllä 2004
Useimpien viikonlopun aikana tehtävien töiden lähtökohtana on pohjoista kohti etenevä radan sähköistys, mikä on Ratahallintokeskuksen tärkein kehittämishanke Pohjois-Suomessa. Sähköistyksen yhteydessä tehdään myös laajoja perusparannustöitä kuten radan oikaisuja, päällysrakenteen parantamista, sillanvaihtoja ja ratapihamuutoksia, joista merkittävin on Kemin ratapihan parantaminen.
Viime kesänä valmistui tavaraliikenteen rataosuus Tuomiojalta Raaheen, nyt sähköistystyöt etenevät Oulusta kohti Rovaniemeä. Tällä rataosalla sähkövetoinen liikenne alkaa 1. joulukuuta 2004. Valtion budjetin hyväksymisen yhteydessä eduskunta myös päätti Oulu-Kontiomäki-Vartius - ja Kontiomäki-Iisalmi -rataosien sähköistämisestä. Niillä osuuksilla dieselveturi vaihtuu sähkökäyttöiseen 1. joulukuuta 2006.
Koko revohka maksaa noin 205 miljoonaa euroa, jotka käytetään vuosina 2000-2006. Työn kilpailuttamisaste on 75-80 prosenttia, projektipäällikkö Kari Auranen CM-Urakointi Oy:stä kertoo.
Jotta viikonlopun työ sujuisi suunnitellusti, kaikki mahdollinen oli tehty etukäteen. Jokainen työmaa oli moneen kertaan tiedusteltu, aikataulutettu ja nuotitettu kuin rallin pikataival. Joka kohteeseen on myös suunnitelma b, jos esimerkiksi koneet temppuilisivat.
Esimerkiksi Koivussa radan viereen rakennettu työmaatietie, keikautetaan lopuksi radan pohjaksi. Sen pitempiin maansiirtoihin ei aikaa ole.
Louella mutkan suoristus oli rakennettu etukäteen. Liitokset kiinni, sepeliä selkään ja ronskit taputukset päälle. "Enää ei aamujunalla pohjoiseen menijä herää tässä kohden vauhdin hidastumiseen ja pätkäkiskojen kolkotukseen", ylivalvoja Samuli Sukanen CM-Urakointi Oy:stä arvioi etukäteen.
Turvallisuutta
saadaan lisää
Myös turvallisuutta parannetaan. Oulusta Kolariin ja Kemijärvelle rakennetaan uudet turvalaitejärjestelmät vuoden 2004 loppuun mennessä. Sen jälkeen nämä rataosat kauko-ohjataan Oulusta, jonne parhaillaan rakennetaan uutta ohjauskeskusta.
Esimerkiksi Louen oikaisun yhteydessä poistuu seitsemän tilusteiden tasoristeystä. Niiden korvaajaksi on rakennettu yksi alikulku ja siihen johtavia yksityisteitä 1,5 kilometriä. Hieman alempana Koskenkylässä poistuu kuusi tasoristeystä ja teitä rakennetaan kolmatta kilometriä.
Myös automaattisen kulunvalvonnan aluetta laajennetaan. Oulun ja Kontiomäen välillä kulunvalvonta valmistuu jo tämän vuoden aikana.
Rataosilla Oulusta Kolariin ja Kemijärvelle sellainen otetaan käyttöön vuoden 2004 loppuun mennessä sekä Kontiomäen ja Vartiuksen välillä 2005. Saman vuoden loppuun mennessä koko rataverkko on tarkoitus saada kulunvalvonnan piiriin lukuun ottamatta eräitä vähäliikenteisiä tavaraliikenteen osia.
Sähköistyksen pohjoisin päätepiste jää näillä näkymin Rovaniemelle. Mahdollisuus tosin on sähköistää myös Kemin ja Tornion väli, mutta se edellyttää tarvetta ja aktiivisuutta alueen teollisuudelta. Sellaista ei ole ainakaan vielä osoitettu.