Säh­kö­joh­to Suomen ja Viron välille

Pohjolan Voiman vetämä yritysryhmä rakentaa Suomen ja Viron välille sähkön siirtojohdon.

Pohjolan Voiman vetämä yritysryhmä rakentaa Suomen ja Viron välille sähkön siirtojohdon. Suunnitellun rajajohdon tehoksi tulee 200–350 megawattia, kerrottiin Pohjolan Voimasta.

PVO on hakenut lupaa rajajohdon rakentamiseen kauppa-ja teollisuusministeriöltä. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa vuoden 2003 aikana ja saada valmiiksi vuonna 2004 tai viimeistään vuoden 2005 aikana. Hankkeen kustannusarvio on linkin tehosta riippuen noin 80-100 miljoonaa euroa.

Viron siirtojohdon rakentaminen on PVO:n johtavan asiantuntijan Jaakko Tuomiston mukaan osa toteuttajayhtiöiden pitkäjänteistä ja energialähteitä hajauttavaa hankintapolitiikkaa.

"Ruotsissa ja Norjassa ei ole poikkeuksellisen runsasvetisiä vuosia lukuun ottamatta jatkossa enää tarjolla edullista pitkän vuotuisen käyttöajan sähköenergiaa", totesi Tuomisto. Viron tuotantokapasiteetti on taas selvästi vajaakäytössä.

Tuomiston mukaan Suomen oma lisäkapasiteetin tarve vuoteen 2025 mennessä on noin 5 000 megawattia. Siitä noin 3 000 megawatin tulee olla peruskuormakapasiteettia. "Estlinkin mahdollistama lisätuonti on osa tätä pitkän käyttöajan lisäkapasiteettia", totesi Tuomisto.

Viron sähköntuotantokapasiteetti on noin 2 500 megawattia. Se perustuu lähes kokonaan palavalla kivellä tuotettuun lämpövoimaan. Viron kapasiteetti on rakennettu osittain myös Venäjän tarpeisiin.

Maan itsenäisyyden palattua vuonna 1991 tuotanto on ollut alle 8 terawattituntia vuodessa ja käyttöaste alle 40 prosenttia. Siirtojohto toteutetaan kokonaan kaapeleilla eikä siihen tarvita lainkaan avojohtoja. Suomenlahden ali kulkeva tasavirtakaapeli varustetaan tiedonsiirtoa varten myös valokaapelilla.

Viron kantaverkkoon kaapeli liitetään Harkun muuntoasemalla ja Suomen puolella Fingridin Espoon muuntoasemalla. Merikaapelin pituus on noin 74 kilometriä. Maakaapelia rakennetaan Suomen puolella noin 21 kilometriä ja Virossa noin 10 kilometriä.

Päätös linkin lopullisesta koosta on Tuomiston mukaan tarkoitus tehdä vuoden loppuun mennessä. Koko riippuu mm. laitetoimittajista sekä teknisistä ratkaisuista. Estlink toteutetaan Tuomiston mukaan tasavirtatekniikalla, jossa hyödynnetään uutta transistoritekniikkaa.

Estlink-hankkeen rakennuttajina ovat PVO, Eesti Energia AS, Graninge, Helsingin Energia, Latvenergo, Statkraft SF ja TXU Nordic Energy.

Ilmoita asiavirheestä