Ukkosmyrskyt Asta, Veera, Lahja ja Sylvi syöksyvirtauksineen ovat tehneet ilkeän näköistä jälkeä eri puolilla Suomea. Metsää on mennyt lakoon tuhansia hehtaareja ja sähköt ovat olleet poikki tuhansilta kotitalouksilta.
"Yli 100 000 asiakastamme on joutunut tavalla tai toisella kärsimään myrskytuhoista eli joka kolmas asiakkaamme", kertoo Vattenfall Oy:n uusi, heinäkuun alussa aloittanut toimitusjohtaja Hannu Kostiainen.
Yhtiö on Suomen sähkömarkkinoiden kakkonen valtioenemmistöisen Fortumin jälkeen.
Heinäkuun lopulla alkaneet myrskyt ovat tähän mennessä aiheuttaneet Vattenfallille yhteensä noin seitsemän miljoonan euron menetykset.
Kostiainen kertoo, että kesän myrskyjen luonne on muuttunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Hän uskoo, että tärkein selittävä tekijä on ilmastonmuutos.
"Aikaisemmin meillä esiintyi myrskyrintamia, jotka nekin tekivät tuhoa, mutta nykyään myrskyjen ääri-ilmiöt ovat rajumpia kuin ennen. Esimerkiksi syöksyvirtausten jäljiltä on syntynyt eri puolille maata noin puoli kilometriä kanttiinsa olevia aukkoja, jotka ovat kuin lekalla maahan lyötyjä. Maisema on kokenut täystuhon."
Viime päivien myrskyt ovat katkaisseet myös viestiliikenteen, kun tukiasemat eivät ole saaneet sähköä. Tukiasemat voivat toimia muutaman tunnin akkujen varassa, mutta vuorokausien sähkökatkoa ne eivät kestä. Esimerkiksi sairasauton saaminen paikalle voi olla mahdotonta, jos viestiyhteydet eivät toimi.
Myrskyt ovat seurausta siitä, että Venäjällä vallitsee korkeapaine ja siellä on erittäin kuumaa. Lännessä Atlantilla on kylmä rintama. Kun ilmarintamat kohtaavat, välimaastoon jäävässä Suomessa syntyy kovia ukkosmyrskyjä ja syöksyvirtauksia. Ruotsissa vastaavia myrskyjä ei tänä kesänä ole esiintynyt.
Vattenfallilla on Suomessa kaiken kaikkiaan yli 60 000 kilometriä sähköjohtoja, joista pääosa on ilmajohtoja haja-asutusalueilla Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla.
Suomen nykyinen sähköverkko on rakennettu 1950-, 1960- ja 1970-luvuilla eli se on uusimisen tarpeessa. Nyt kesämökkiasukkaista on tullut uusi käyttäjäryhmä.
"Nyt vanhoja verkkoja pitää uusia. Vattenfall on aloittanut yksinään säävarman sähköverkon rakentamisen. Ensimmäinen vaihe on luopuminen pylväsmuuntajista ja siirtyminen mataliin koppimuuntajiin, joihin ukkonen iskee hyvin harvoin. Olemme päättäneet, että teemme kaikki sähköverkon uudistustyöt ja saneeraukset maakaapeleina myös maaseudulla", kertoo Kostiainen.
Vattenfall toivoo, että myös kilpailijat päätyisivät viemään sähköjohtonsa maan alle. Nykytahdilla Suomen sähköverkon uusiminen kestää 20-30 vuotta eli Vattenfallin mielestä liian kauan.
Kostiainen jopa toivoo, että eduskunta esittäisi energiayhtiöille vaatimuksen, että sähköjohdot siirrettäisiin kaapeliin paljon nykyistä nopeammassa tahdissa.
"Samaan kaivantoon voitaisiin laittaa myös tietoverkkokaapelit. Kustannukset ovat miljardeja euroja, mutta pitkälle ajalle jaettuna niiden vaikutus kuluttajan sähkölaskuun ei olisi kovin suurin. Vastineena tulisi sähkön toimitusvarmuus", esittää Kostiainen.