Sähkön kulutus on kivunnut huippulukuihin kireiden pakkasten paukkuessa nurkissa. Samalla on paljastunut Suomen sähköjärjestelmän haavoittuvuus. Ilman tuontia ei tulla toimeen.
Sähköntuottajien etujärjestön Energiateollisuuden mukaan alan kannattavuus on nyt sellaisessa kriisissä ettei tuotantoon investoida. Sähkömarkkinoita valvova Energiamarkkinavirasto jakaa huolen järjestelmän tilasta samalla kun se odottaa yrityksiltä investointeja.
Viime vuonna sähkön tuotannossa ja kulutuksessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Talouden taantuman ja leudon talven vuoksi kulutus laski prosentin. Tuotanto kasvoi niin ikään prosentin tuulivoimaloiden lisääntymisen ja runsaan vedentulon takia.
Suomi on kuitenkin varsin riippuvainen sähkön tuonnista, mikä lisää riskiä huoltovarmuudelle. Eduskunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaan oman tuotannon pitäisi kattaa huippuajat kaikissa tilanteissa. Tästä ollaan kaukana.
Kuluttajille viime ajat ovat olleet hyviä, sillä sähkön hinta on laskenut. Sähkölasku pieneni viime vuonna keskimäärin kolmisen prosenttia. Suurimman hyödyn keräsivät ne, jotka onnistuivat kilpailuttamaan sähkön hinnan oikeaan aikaan. Etu saattoi nousta pitkälti yli kymmenen prosentin. Iloa himmensi hieman siirtohintojen nousu.
Energiateollisuus ei näe tapahtunutta yhtä valoisana, sillä alhaiset hinnat ovat hillinneet teollisuuden intoa investoida. Näin siitä huolimatta, että energiateollisuus on takonut runsaita tuloksia menneinä vuosina. Järjestelmän haavoittuvuus tulee siitä, että tuotanto ei kata kulutusta, mutta uuden tuotannon aikaansaamiseksi ei satsata.
Kokonaan ilman investointeja energia-ala ei suinkaan ole. TVO rakentaa kolmatta ydinvoimalaansa Eurajoen Olkiluotoon, ja Rosatom käynnistelee Fennovoiman hanketta Pyhäjoella. Kummatkin ovat miljardien investointeja, mutta vie vuosia ennen kuin ne alkavat tuottaa sähköä.
Niin ikään panoksia on pantu uusiutuviin energialähteisiin kuten tuulivoimaan. Sen tuotanto yli kaksinkertaistui viime vuonna. Tuulen merkitys kokonaistuotannossa on silti vielä melko olematon.
Tuulivoima ei olisi noussut ilman valtion tukea, jota tuotantoon suunnattiin viime vuonna noin 150 miljoonaa euroa. Valtion tuki uusiutuville kasvaa tänä vuonna kolmanneksen metsähakkeen avustamisen lähtiessä kasvuun.
Näin alhainen sähkön hinta on nähty viimeksi vuonna 2004, eikä hinta markkinoilla ole nousussa. Vaikka kuluttajalla ei ole mitään hinnanalennuksia vastaan, se kertoo omaa kieltänsä talouden tilasta.
Sähkön kulutus jatkaa kasvuaan, joskin hurjimpia kasvuennusteita joudutaan leikkaamaan. Perusongelma, kulutuksen ja tuotannon välinen ristiriita, on kuitenkin koko ajan olemassa.
Ristiriidan poistaminen edellyttäisi investointeja sekä energiateollisuuteen että pohjoismaisiin sähkön siirtoyhteyksiin. Tällä hetkellä rajallinen siirtokapasiteetti rajoittaa edullisen sähkön tuontia muista Pohjoismaista.