Muutaman vuoden kuluttua kansalaiset voivat tutkailla potilastietojaan kotona omalta päätteeltään. Valtakunnallinen sähköinen potilasarkisto ei kuitenkaan merkitse, että tieto kulkisi nykyistä vapaammin, sillä tietojen luovutukseen hoitopaikasta toiseen tarvitaan edelleen aina potilaan suostumus. Kela ei myöskään pääse potilastietoja hyödyntämään omaan käyttöönsä, vaikka se onkin valittu arkistoa hallinnoimaan, sanoo hallitussihteeri Päivi Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Kun potilasarkisto on täydessä toiminnassa, pääsee potilas katsomaan, mitä hänen hoidostaan tai kokeiden tuloksista on kirjattu potilasasiakirjoihin missä tahansa suomalaisessa sairaalassa tai lääkärin vastaanotolla. Hän näkee myös, kuka hänen tietojaan on katsonut. Potilaan yksityisyydensuojaa turvaavaa tunnistamistapaa ei ole vielä päätetty. Nykyisinhän yleisesti on käytössä pankkitunnukset, joilla pääsee seuraamaan esimerkiksi Kelan etuushakemusten etenemistä.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä ja voimaan se on tarkoitus saattaa jo ensi vuoden alussa. Heti vuoden alussa tietojaan ei kuitenkaan voi vielä kotipäätteeltään tarkistella, sillä järjestelmän pystyttäminen vaatii vielä jopa kolmen vuoden siirtymäajan.
Sähköinen asiakirja yhtä pätevä kuin paperi
Jos potilas joutuu jälkeenpäin selvittämään hoitoaan esimerkiksi hoitovirhe-epäilyissä, on sähköinen potilasasiakirja yhtä pätevä kuin paperille kirjattukin, vakuuttaa erityisasiantuntija Pentti Itkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Terveydenhuollon sähköistyminen lisää myös potilaan mahdollisuuksia osallistua hoitoonsa. Erilaisia mittauksia voidaan tehdä kotona ja tulokset välittyvät sähköisesti terveydenhuoltoon. Myös ajanvaraukset ja palautteen antaminen voi tapahtua sähköisesti.
Halpaa sähköisen potilasarkiston perustaminen ei ole, mutta sitä pidetään kuitenkin välttämättömänä sijoituksena. Kansliapäällikkö Markku Lehdon mukaan Kansallisen terveyshankkeen osuus rahoituksesta on korkeintaan puolet. Valtio tukee investointeja ja siirtymävaihetta, mutta sitten kun käytäntö vakiintuu, joutuvat käyttäjät itse rahoittamaan toiminnan.
Terveydenhoito toimii jo sähköisessä maailmassa
Suomessa on valmisteltu sähköiseen maailmaan siirtymistä jo vuosia Kansallisen terveyshankkeen tuella.
Stakesin tuoreen selvityksen mukaan vuonna 2005 sähköinen potilaskertomus oli käytössä jo 96 prosentissa terveyskeskuksista. Sairaanhoitopiirien 21 keskussairaalasta sähköisiin kertomuksiin oli siirtynyt jo 20, kun vielä kaksi vuotta sitten ne olivat käytössä vain 13:ssa ja useimmiten paperisen rinnalla. Myös ainakin suurimmista yksityisistä lääkärikeskuksista valtaosa kirjaa potilaskertomustiedot sähköisesti, sanoo ryhmäpäällikkö Päivi Hämäläinen Stakesista.
Sähköistä lähetepalautejärjestelmää käytti viime vuonna 16 keskussairaalaa ja 45 prosenttia terveyskeskuksista, kun vuonna 2003 niin teki vain 10 keskussairaalaa ja 24 prosenttia terveyskeskuksista. Myös röntgenkuvien ja laboratoriotulosten siirto tietoverkoissa on yleistynyt rivakasti.