Sähköisen tiedonvälityksen syntymästä tulee tänä kesänä kuluneeksi 150 vuotta Suomessa, kertoo Telia-Sonera. Kesäkuun 4. päivänä 1855 valmistui ensimmäinen sähköinen lennätinlinja Pietarista Helsinkiin.
Alunperin sotilastarpeisiin rakennettu lennätinverkko aloitti uuden aikakauden, jonka aikana suomalainen yhteiskunta on muuntunut ennätysvauhtia agraarivaltiosta globaaliksi informaatiotaloudeksi.
Sähkösanoma oli ensimmäinen televiestintäpalvelu, jonka suomalaiset saivat käyttöönsä. Suomi oli 1800-luvun puolivälissä autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnassa ja käynnissä oli Krimin sota.
Sodan uhan kasvaessa 1850-luvun alussa Venäjän keisari Aleksanteri II päätti lennätinverkon rakennuttamisesta Venäjälle sotalaitoksen tarpeisiin. Urakka oli laaja, sillä valtakunnassa ei ollut rautateitä kuin Pietarin ja Moskovan välillä.
Lennätinlinjan rakennuttamisesta vastasivat Venäjän sotilasviranomaiset ja lennätintoiminta julistettiin Venäjällä, muiden Euroopan maiden tapaan, valtion yksinoikeudeksi. Venäjän lennätinhallituksen alaisina toimivat lennätinalueet, joista silloinen Suomen lennätinpiiri loi juuret nykyisen Soneran toiminnalle.
Suomessa suurin osa lennätinliikenteestä välitettiin morse-koneilla ja lennätinverkon siirtotienä käytettiin rautajohtoa. Ennen sähköistä lennätintä käytössä oli Etelä-Suomen rannikkoalueen kattanut, myös sotilastarpeisiin rakennettu optinen lennätinlinja. Tämä niin kutsuttu näkölennätin perustui merkinantolaitteeseen, jota käytettiin käsivoimin. Optista lennätintä voi verrata rautateillä käytettyihin siipiopastimiin.
Lennätin yhdisti suomalaisia sivistyksen pariin
Suomessa suhtautuminen sähkölennättimeen oli hyvin myönteinen. Lennätin mahdollisti nopeat ulkomaanyhteydet ja sen koettiin yhdistävän suomalaisia lähemmin "sivistyneeseen maailmaan" Länsi-Euroopassa. Lennätinkonttorit palvelivat yleisöä läpi vuorokauden ja lennätinkonttorien vahtimestarit toimittivat sähkösanomat vastaanottajalle kaupunkialueella.
Lennätinverkko levisi kuitenkin Suomessa hitaasti. Sen kehitystä ohjasivat ensisijaisesti hallinnolliset ja sotilaalliset intressit. 1860-luvun loppupuolella alkoi lennätinverkon laajentaminen sisämaahan ja vuosisadan vaihteessa myös Lappiin. Sähkösanomien hinnat alenivat tasaisesti, mutta olivat suuren yleisön näkökulmasta yhä kalliita.
20 sanaa sisältävä sähkösanoma Helsingistä Tukholmaan maksoi vuonna 1865 16,40 sen aikaista markkaa eli nykyrahassa noin 58 euroa. Uusi keksintö, puhelin, nousi lennättimen haastajaksi vuodesta 1876 lähtien ja käsivälitteinen puhelinliikenne yleistyi 1880-luvun loppupuolella.
Telex syrjäytti morse-liikenteen
Itsenäistyneessä Suomessa aiemmasta Suomen lennätinpiiristä muodostettiin Suomen lennätinlaitos. Posti ja lennätin yhdistettiin vuonna 1927, jolloin sai alkunsa Posti- ja lennätinlaitos.
Vuonna 1945 aloitettu telex-palvelu jatkoi vanhan lennätinverkon työtä ja syrjäytti melko nopeasti morse-liikenteen. Sonera lopettaa tänä vuonna 60 vuotta täyttävän telex-palvelun 31. joulukuuta.
Käsivälitteisestä viestinvälityksestä tilaajapohjaiseen liikenteeseen siirtyminen aloitti murroksen, jossa asiakas pystyi itse käyttämään päätelaitetta ja tavoittamaan vastaanottajan suoraan. Tästä kehityksestä oli Telia-Soneran mukaan enää lyhyt matka lennättimen nykyperillisiin, matkapuhelimeen ja internetiin.