Sähköisiin resepteihin siirtyminen tekee viime aikoina yleistyneet reseptiväärennökset lähes mahdottomiksi, uskoo tietohallintopäällikkö Toni Christiansen Apteekkariliitosta. Sähköinen allekirjoitus varmentaa, ettei hämäriä muutoksia resepteihin voi tehdä. Kaikki resepteihin tehdyt muutokset voidaan jäljittää.
Reseptiväärennösten tehtailu on viime vuosina entisestään lisääntynyt. Tässä tekniikan kehitys on toiminut tähän asti lääketurvallisuutta vastaan, sillä esimerkiksi värikopiokoneilla tehtyjä väärennöksiä ei ole ollut helppo tunnistaa.
Sähköiseen reseptiin siirrytään neljän vuoden siirtymäajan kuluessa. Muutos vaatii apteekeilta uusia toimintamalleja tietosuojan ja asiakkaan tunnistamisen varmistamiseksi. Kun paperireseptiä ei ole, lääkettä noutamaan tuleva asiakas on tunnistettava apteekissa lääkkeen lailliseksi noutajaksi. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura epäilee, että väärinkäytösyritykset voivat jopa lisääntyä.
Reseptien väärät tulkinnat vähenevät
Apteekkialalla on varauduttu siihen, että sähköinen lääkemääräys herättää asiakkaissa hämmennystä. Peuran mukaan ei ole ihan helppo selittää, että resepti, jonka sai aiemmin käteensä, imuroidaankin nyt joltain koneelta. Aivan tyhjin käsin lääkäriltä ei kuitenkaan joudu lähtemään, sillä laskun lisäksi potilas saa mukaansa potilasohjeen.
Sähköisen reseptin uskotaan kuitenkin lisäävän potilasturvallisuutta. Ne vähentävät muun muassa lääkärien kirjoittamien epäselvien reseptien aiheuttamia virheitä. Apteekissa voidaan niin ikään havaita päällekkäisen lääkityksen uhka, jos potilas on saanut samantyyppistä lääkettä jo toiselta lääkäriltä. Ilmi tulevat myös tiedossa olevat lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset.
Reseptitietonsa voi myös salata
Sähköistä reseptiä on Suomessa valmisteltu vuosikausia ja yhtenä vaikeimmista ongelmista on ollut tietosuojan varmistaminen. Käyttöön tulevassa järjestelmässä esimerkiksi käyttäjien tunnistus on turvallisempi kuin esimerkiksi pankkien käyttämät salasanalistat, vakuuttaa Christiansen.
Apteekissa ei voida imuroida potilaan koko lääkehistoriaa, vaan aina pitää olla laillinen syy ja potilaan valtuutus. Tietoihin pääsevät käsiksi vain terveydenhuollon laillistetut ammattihenkilöt Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen myöntämillä varmenteilla.
Kansalaisella on kuitenkin edelleen oikeus pyytää paperiresepti. Hän voi myös salata reseptitietonsa. Peura epäilee kuitenkin, että salaamisesta voi seurata hankaliakin tilanteita, jos asiakas ei muista, mitä tietoja hän on piilottanut.
Kuittien keruusta vähitellen eroon
Kansalaiset pääsevät vähitellen eroon myös apteekkikuittien säilyttämisestä, lupaa osastopäällikkö Elise Kivimäki Kelasta. Tänä vuonna ryhdytään kokeilemaan käytäntöä, jossa tiedot Kela-korttiin tulevista muutoksista tai lääkekustannusten vuotuisen omavastuurajan täyttymisestä tulevat suoraan Kelasta apteekkiin.
Ensi vuonna asiakas voi saada myös lääkkeiden lisäkorvaukset apteekin kautta ilman hakemusta, valtakirjaa tai kuitteja. Ainoastaan siitä ostoksesta, jonka yhteydessä omavastuukatto täytyy, lisäkorvaus on haettava erikseen, sanoo Kivimäki.