Sähköinen potilaskertomus pitäisi olla valtakunnallisesti käytössä vuoden 2007 loppuun mennessä. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) uskoo uudistuksen helpottavan hoitopäätösten tekoa, parantavan potilasturvallisuutta sekä vähentävän päällekkäisiä tutkimuksia. Hyssälä otti tiistaina vastaan sähköisiä potilasasiakirjoja selvittäneen työryhmän loppuraportin.
Sähköinen potilaskertomus on jo käytössä lähes kaikissa Suomen terveyskeskuksissa. Erikoissairaanhoidossa kehitys on ollut hitaampaa ja uuteen järjestelmään ollaan siirrytty vasta kahdessa kolmasosassa sairaanhoitopiireistä. Melkoista remonttia vielä tarvitaan, sillä kaikki jo käytössä olevista järjestelmistä eivät ole keskenään yhteensopivia ja niiden tietoturvassakin on vielä paljon puutteita.
Hyssälän mukaan Suomi on kuitenkin tässä kehityksessä kärkimaita. Lääkärit ja hoitajat ovat jo käyttäneet sähköisiä kertomuksia melko paljon. Seuraava askel onkin potilasasiakirjojen yhdenmukaistaminen koko maassa. Viime vuonna valtio tuki tietoteknologian kehittämistä 10 miljoonalla eurolla ja tätä vuotta koskeva hakukierros on parhaillaan käynnissä.
Hyssälä harmittelee sitä, että potilaat joutuvat vielä nykyisin aina uudelleen ja uudelleen selittämään asiansa häntä kulloinkin hoitavalle lääkärille. Tulevaisuudessa kaikki aiemmat tutkimukset ja muut ydintiedot löytyvät yhdestä ja samasta potilaskertomuksesta.
Potilas päättää, mitä tietoja avataan
Työryhmä on tehnyt selkeät ehdotukset siitä, miten yksityisyyden suojaa voidaan vahvistaa potilastietojen sähköisessä käsittelyssä. Osa ehdotuksista vaatii myös lain muutoksia. Potilaille kaavaillaan myös oikeutta saada itseään koskeva tietoja myös internetin välityksellä, kunhan yhteys suojataan ja käytetään vahvaa tunnistamista.
Potilas saa myös itse päättää, mitä tietoja kunkin lääkärikäynnin yhteydessä saa avata, sanoo työryhmän puheenjohtaja Päivi Hämäläinen. Jos on menossa esimerkiksi leikkaukseen, on hyvä katsoa esimerkiksi aikaisempien leikkausten tiedot, mutta koko tautihistoriaa ei tarvitse avata leikkaavalle lääkärille.
Lääkehoidon laadun uskotaan paranevan, jos lääkäri saa ajantasaisen tiedon kaikista potilaan käyttämistä lääkkeistä. Näin voi saada myös tiedon lääkkeiden sivuvaikutuksista ja varoituksen lääkkeiden haitallisista yhteisvaikutuksista.
Potilasasiakirjaan voidaan kirjata myös hoitoon ja päätöksentekoon vaikuttavat riskitekijät, kuten allergiat, työperäiset riskit ja muut sairaudet. Myös elämäntapatiedoille, kuten liikunnalle, ravinnolle, päihteiden käytölle ja tupakoinnille on paikkansa potilaskertomuksena, mutta näitä tietoja ei ole tarkoitus ruveta varta vasten potilaskertomusta varten kuulustelemaan, sanoo Hämäläinen.