Yritysten välinen sähköinen laskutus vienee parin vuoden sisällä voiton postimerkeistä ja kirjekuorista. Verkkolaskujen avulla yrityksissä ja julkisessa taloudessa säästetään selvää rahaa.
Nordean sähköisen liiketoiminnan johtaja Bo Harald pitää pankkien omaa Finvoice-järjestelmää nerokkaana reseptinä, jota voisi viedä Eurooppaan ja vähän kauemmaksikin.
Harald uskoo niin paljon aatteeseen, ettei halua mainostaa pelkästään Nordeaa sähköisten laskujen välittäjänä. Pankkien yhteisen laskutusohjelman avulla pankin vaihtokin onnistuu.
Pankit tavoittelevat tämän järjestelmän avulla asiakkaikseen erityisesti pienyrityksiä.
"Heillä on mahdollisuus mittaviin säästöihin luopuessaan paperilaskutuksesta."
Jo nyt sähköisessä laskutuksessa Nordea Suomella on 22 000 asiakasta. Julkinen sektorikin on jo hyvän tovin edennyt kohti sähköistä laskutusta. Bo Harald on laskenut, että maailma voisi säästää miljardeja vuodessa, jos kaikki laskut laitettaisiin koneelle eikä paperille. Hän sanoo, että säästöä syntyisi vielä enemmän, jos yritysasiakkaat luopuisivat käyttämästä erillisiä palveluntarjoajia välikäsinä laskutuksessa.
"Miksi maksaa enemmän kun asiat voi hoitaa suoraan pankin kanssa", hän ihmettelee.
Laskutus syö rutkasti työvuosia
Valtiokonttorin kehitysjohtaja Timo Hietanen kertoo, että valtio käyttää nykyään palveluoperaattoria laskujen vastaanotossa. Laskutusta hoitaa Elma, joka on Postin tytäryhtiö.
"Tärkeää meille on vain, että laskut olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia ja voisimme nostaa tämän avulla tuottavuutta."
Laskutuksessa on valtionhallinnossa kiinni 50-60 000 ihmistä ja tiivistettynä tämä tarkoittaa noin 1 000 henkilötyövuotta, sanoo Hietanen.
"Vuosi sitten aloitettiin toden teolla siirtyminen sähköiseen laskutukseen ja tällä hetkellä 57 virastoa pystyy ottamaan vastaan verkkolaskuja. Tavoite on, että vuoden 2006 loppuun mennessä kaikki valtion 117 virastoa voivat ottaa verkkolaskun vastaan."
"Alueellistamisen mahdollistaja"
Valtionhallinnon näkökulmasta sähköisen laskutuksen kasvu lienee pelkästään hyvä, kun virastoja viedään eri puolille Suomea pääkaupungista.
"Sähköinen laskutus on yksi alueellistamisen mahdollistaja", myöntää Hietanen.
Keskimääräinen paperilaskun käsittelykustannus vuonna 2003 oli tutkimuksen mukaan 30 euroa. Laskun sähköinen käsittelykustannus oli sen sijaan parhaissa virastoissa vain kymmenen euroa, mikä merkitsee noin kahdenkymmenen euron säästöä.
"Valtionhallintoon tulee vuodessa yli 3,5 miljoonaa laskua, joten tässä puhutaan noin 30-40 miljoonan euron säästömahdollisuudesta."
Elman toimitusjohtaja Mika Hällströmin mukaan sähköisen laskutuksen markkina on kovassa kasvussa ja toimijoita riittää. Suomessa varteenotettavia sähköisen laskutuksen välittäjiä ovat Elman lisäksi muun muassa Tieto-Enator, VM-Data ja kuopiolainen Enfo.
Pankit eivät ehkä haluaisi pitää verkkolaskubisneksessä mukana palveluiden tarjoajia, mutta Hällströmin mukaan muun muassa Elma pystyy tarjoamaan suurille ja keskisuurille yrityksille kilpailukykyisen kokonaispalvelun.
"Yrittäjille pankkien palvelu voisi toki sopiakin paremmin."
Suomessa sata suurinta yritystä lähettää ylimalkaan kaikista ei-tuotannollisista laskuista 80 prosenttia. Mukana ovat niin rahoitus-, tele- kuin energiayhtiötkin.
Yritysten välillä 180 miljoonaa laskua
Yritysten välillä laskuja kulkee kaikkiaan 180 miljoona kappaletta vuodessa. Puolet näistä on niin sanottuja tuotannollisia laskuja. Näitä laskuttajia ovat esimerkiksi Kesko ja sen tavarantoimittajat sekä Nokia ja sen alihankkijat.
Verkkolaskutus voi olla operaattorin toimittamana hiukan kalliimpi perustamiskustannuksiltaan, mutta käyttökustannuksiltaan se on huomattavasti edullisempi pankkien ratkaisuihin verrattuna, vakuuttaa Hällström.
