Taru Kuurola syöttää tottuneesti pankin sirukortin pesukoneen kortinlukijaan TA-Yhtymän kiinteistössä Oulun Peltolankaaressa. Lukija velottaa kortilta yhden pesukoneellisen hinnan ja kone pyörähtää käyntiin.
"Korttiautomaatti on erittäin hyvä rahastustapa pesulaan. Kun aikaisemmin olen asunut taloissa, joissa oli kolikkoautomaatteja, niin ne olivat jatkuvasti ilkivallan kohteena. Nyt tätä vaara ei ole ja korttiautomaatti on yksinkertainen ja vaivaton käyttää, kun vain muistaa ladata korttiin rahaa", Kuurola sanoo.
Kuurolan korttiraha on pankkikortin yhteydessä olevassa sirussa, joten kortti on jatkuvassa käytössä. Tosin Kuurolalla ei ole sirusta löytyvälle korttirahalle muuta käyttöä kuin pesulan koneen pyörittäminen.
Sirukortilla
miljoona maksua
Käyttökohteiden vähyys onkin yksi syy siihen, että kovalla rummutuksella 90-luvulla markkinoille tullut korttiraha ei ole lyönyt itseään läpi.
"Korttimäärää on lisääntynyt niin, että nyt ollaan jo lähellä miljoonaa korttia, jossa on tämä korttirahaominaisuus. Tosin tätä miljoonaa tavoiteltiin jo paljon aikaisemmin", myöntää Avant-korttirahan taustalla olevan Automatia Rahakortit Oy:n markkinointipäällikkö Jyri Marviala.
Korttimäärä on lisääntynyt sen takia, että Visa Electroneissa, MasterCardeissa ja pankkien omissa sirullisissa korteissakin sähköinen kukkaro löytyy automaattisesti sirun takaa eikä erillistä korttirahakorttia tarvitse hankkia kukkaroon.
Marviala arvelee, että miljoonalla kortilla tehdään vuositasolla noin miljoona maksua vuositasolla. Luku on varsin vaatimaton, sillä esimerkiksi Visa-korteilla maksettiin viime vuonna Suomessa yhteensä 67 miljoonaa kertaa.
"Käyttömäärät ovat olleet pienessä mutteivät missään rakettimaisessa kasvussa. Korttimäärän lisääntyminen on tässä auttanut, mutta jonkin verran on tullut myös uusia käyttöpisteitä", Marviala sanoo.
Tyypillisimmin korttirahan käyttäjä löytyy Kuurolan tavoin pesulasta, mutta myös esimerkiksi sotilaskodeissa ja joukkoliikenteessä sirukortin lukijat ovat olleet todellisessa käytössä.
"Joukkoliikenne on viimeisin laajempi käyttöalue ja se on tuonut isommalle osalle asiakkaista korttirahan päivittäiseen käyttöön", Marviala sanoo.
Korttiraha ei noussut
kolikoiden korvaajaksi
Nordean, Sammon ja OP-ryhmän omistaman Automatian tehtävänä on viedä korttiasioissa pankkien tahto käytäntöön. Pankeissa usko sirurahaan on säilynyt, vaikka kysynnän vaisuus myönnetäänkin.
"Meillä ei ole näköpiirissä sitä, että korttirahasta oltaisiin luopumassa. Mutta toisaalta voisi kuvitella, että jotkut muut vaihtoehdot saattavat ajan mittaan korvata sen. Tavallaan me kuluttajat kortin käyttäjinä päätämme, mikä käyttötapa yleistyy. Mutta jos korttirahan alkuperäinen tarkoitus oli korvata kolikot taskusta, niin se ei ole toteutunut", myöntää Nordea Pankin elektronisten palveluiden kehityspäällikkö Varpu Virtanen.
Automatiassakin seurataan mielenkiinnolla sitä, mitkä nousevat tulevaisuuden maksuvälineiksi.
"Tällä hetkellä selvästi suurimpana ovat vielä pankkikortti, luottokortti ja käteinen sekä ihan pieninä puroina korttiraha, verkkoraha ja kännykkäraha eri muodoissaan", Marviala sanoo.
"Olemme taitekohteessa, joten on vaikea arvioida, nouseeko nykyisenlainen korttiraha suosioon vai kehittyykö kortti sellaiseksi, ettei erillistä latausta elektroniseen kukkaroon tarvitse tehdä", Varpu Virtanen pohtii.
"Joka tapauksessa käteisen käyttö on kääntynyt laskuun. Tulevaisuus näyttää sitten sen, täyttääkö nykyisenmuotoinen sähköinen kukkaro käteisen jättämää aukkoa. Pankki- ja luottokortti ovat tietenkin jatkossa ne tutut ja totutut maksuvälineet, mutta ne eivät ehkä yksinään riitä käteistä korvaamaan kaikissa tilanteissa, pienissä ostoksissa, mahdollisesti verkkokaupassa ja digitelevisiossa", miettii Jyri Marviala.