Huhtikuun alussa Ruotsin ja Tanskan postit ilmoittivat yhdistyvänsä. Syksyllä 2008 aloittavassa yhteispostissa on yli 50 000 työntekijää ja liikevaihtoa kertyy noin viisi miljardia euroa. Uusi yritys on kolme kertaa suurempi kuin Suomen posti eli nykyinen Itella.
Itellan toimitusjohtaja Jukka Alho kertoo, että kahden maan postifuusio on ainutlaatuinen tapahtuma koko maailmassa. Tanskan posti tosin omistaa 49 prosenttia Belgian postista.
"Uusi ruotsalais-tanskalainen posti ei vaikuta suoraan Suomen tilanteeseen, mutta silti kilpailu viestinvälitysmarkkinoilla varmaankin kovenee. Ruotsalais-tanskalaisen postin suurin mielenkiinto kohdistunee Norjaan."
Alho sanoo, että Suomen laki ei sinällään estä postifuusioita. Yksi kova ehto kuitenkin pitää täyttää: Suomen valtio omistaa nykyään 100-prosenttisesti maamme postin. Jos osa siitä myytäisiin tai fuusioitaisiin, tarvittaisiin eduskunnan päätös. "Ei ole todennäköistä, että sellainen esitys menisi eduskunnassa helposti läpi."
Suomi tekee paljon yhteistyötä Viron ja myös muiden Baltian maiden postien kanssa.
Olisiko mahdollista, että Suomen ja Viron postit yhdistyisivät Ruotsin ja Tanskan tapaan?
"Ei ole mitään suunnitelmia. Voisihan se olla periaatteessa kiinnostavaa. Peruspalvelu eli postinkanto on kuitenkin aika vaativaa Baltiassa. Se on poliittisesti herkkä asia, varsinkin jos siellä tarvittaisiin toiminnan tehostamista. Myös volyymit Baltian posteissa ovat pieniä eli sieltä ei tulisi paljon lisäarvoa Suomen Itellalle (postille)", arvioi Alho.
Hän muistuttaa, että Suomesta käsin hoidetaan jo nyt laajaa postimyyntiliikennettä Viroon ja muihinkin Baltian maihin.
12 miljoonaa
lähetystä joka päivä
Suomen Posti eli nykyään Itella Viestinvälitys lajitteli, kuljetti ja jakoi viime vuonna kolme miljardia postilähetystä eli noin 12 miljoonaa kirjettä, korttia, lehteä ja mainosta jokaisena arkipäivänä.
Perinteisen kirjeenkannon rinnalle nousee kuitenkin yhä enemmän sähköinen viestinvälitys.
Harva tietänee, että joka toinen Suomessa lähetetty lasku kulki viime vuonna Itellan kautta, joko sähköisesti tai paperilla.
Moni pankin tiliote tai yrityksen lasku lähtee nykyään Itellaan, jossa se tulostetaan.
Jos kaadut ja kirjoitat siitä vahinkoilmoituksen, se menee ensimmäiseksi Itellaan, jossa kirje avataan ja teksti viedään tietokoneelle ja linjasiirtona vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiön konttorissa vahinkokäsittelijä pääsee lukemaan tapaustasi parhaimmassa tapauksessa muutaman tunnin viiveellä.
Toinen vaihtoehto on tehdä vahinkoilmoitus onnettomuudesta suoraan netissä, silloin ei paperia tarvita missään vaiheessa.
"Meillä on palvelu yritysasiakkaidemme sekä tulevalle että lähtevälle paperivirralle kuten laskuille ja tiliotteille. Se on dokumenttien hallintaa eli informaatiologistiikkaa. Me hoidamme myös asiakasyritysten arkistoinnin", kertoo Alho.
Yritysten laskujen ja tiliotteiden tulostus sekä niiden perille toimittaminen on Itellan nopeimmin kasvavia liiketoiminta-alueita, viime vuonna kasvua tuli 17 prosenttia. Perinteinen postinkato tuo enää puolet Itellan 1,7 miljardin euron liikevaihdosta.
Itella on tarjonnut jo muutaman vuoden ajan yksityisasiakkaille sähköistä postilaatikkoa. Siinä Itellan välittämä lasku eli e-kirje menee sähköiseen postilaatikkoon eli kuluttajan tietokoneelle, jos asiakas niin haluaa. Laskut voi hyväksyä omalta päätteeltään. Tähän mennessä yli 100 000 suomalaista on valinnut sähköisen postilaatikon.
"Missään muualla maailmassa postin piirissä ei ole vielä pystytty rakentamaan vastaavaa palvelua eli sähköistä postilaatikkoa kuin Suomessa ja Itellassa", kehaisee Alho.