Valtaosa ihmisistä käyttää vahvassa sähköisessä tunnistautumisessa edelleen pankkitunnuksia. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa, mutta ne ovat jääneet pankkien vahvan markkina-aseman jalkoihin.
Digitalisaation perusedellytys on, että sähköinen asiointi on helppoa, luotettavaa ja edullista. Palvelujen pitää lisäksi olla aidosti eri-ikäisten kansalaisten saavutettavissa ja käytettävissä. Muutoin uhkaa digisyrjäytyminen. Hyvä tavoite on myös se, että kansalaiset voivat vaihdella joustavasti tunnistautumistapoja tarpeen mukaan.
Hallituksen keskeinen kärkihanke on ollut digitalisaatio, mutta kansalaisten arkea helpottavat käytännön toimet ovat jääneet laihoiksi.
Suurisuuntaisia tavoitteita on kyllä visioitu, mutta osa on jäänyt matkan varrelle tai muuttanut muotoaan. Kuka muistaa vielä puheet kaikille pakollisesta sähköisestä digipostilaatikosta? Se hautautui jonnekin hyvien aikomusten virtaan.
Kansalaisten arkea helpottavia uudistuksia kaivataan, sillä digitalisaation edistysaskeleissa ei voi koko ajan ratsastaa menneillä saavutuksilla kuten Verohallinnon ja Kelan sähköisillä palveluilla. Sinänsä sähköinen asiointi on arkinen asia. Ihmiset maksavat laskuja, tilaavat tavaroita, hoitavat veroasioita, tarkastelevat reseptejään ja tekevät ajanvarauksia verkossa pankkitunnuksilla.
Vahvaan sähköiseen tunnistautumiseen liittyy kuitenkin painavia uudistustarpeita. Kansalaisilla on tilanteessa vain hutera käsitys siitä, missä ja minne mennään.
Valtaosa vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta tehdään yhä pankkitunnuksilla. Muitakin vaihtoehtoja on, mutta monet pitävät pankkitunnusten käyttämistä helppona. Suomessa onkin vakiintunut erikoinen asetelma, jossa pankeista on tullut julkishallinnon sähköisten asiointipalvelujen keskeinen palveluntarjoaja. Kaiken lisäksi pankit ovat tässä lähes monopoliasemassa.
Teleoperaattoreiden mobiilivarmenteet ovat jääneet vahvassa sähköisessä tunnistamisessa yllättävän vaatimattomaan asemaan, puhumattakaan sähköisestä henkilökortista.
Tilanne käy julkiselle sektorille kalliiksi, ja siksi tarvitaan vaihtoehtoja. Lisäksi osa tunnistusratkaisuista on rakennettu aikana, jolloin mobiiliasiointi ei ollut yhtä yleistä kuin nyt.
Pelikenttää on syytä vähän ravistella. Asiointipalveluihin onkin tulossa lähivuosina muutoksia. Taustalla on vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttaminen. Markkinoita on tarkoitus avata lisäämällä palvelutarjontaa ja hillitä kustannuksia (Kaleva 7.12.). Tämä on järkevää kunhan kansalaiset vain ottavat uudet tavat käyttöönsä.
Suuria muutoksia piti tulla alkuvuodesta, mutta Väestörekisterikeskus tiedotti lokakuun lopussa, että kaikkien pankkien tunnuksilla voi tehdä vahvan sähköisen tunnistautumisen julkishallinnon sähköisiin asiointipalveluihin myös vuosina 2019–2020.
Väestörekisterikeskus kartoittaa parhaillaan, mikä olisi tarkoituksenmukainen tapa järjestää julkisen hallinnon sähköiset asiointipalvelut lähivuosina. Suunta digitaalisessa tunnistautumisessa on kohti mobiilivarmenteita. Toiveena on saada digiajan helppoja, toimivia ja edullisia ratkaisuja ihmisten käyttöön.