Hammasvälien puhdistus on kuitenkin olennainen osa hampaiden päivittäistä hoitoa. Liikasen mukaan aikuisten uudet reiät tulevat yleensä juuri hammasväleihin. Tehokkainkaan sähköhammasharja ei puhdista kunnolla välejä. Avuksi pitää ottaa hammaslanka, jota tulisi käyttää ainakin kerran päivässä. Langan pujottaminen takimmaisiin väleihin voi olla vaikeaa, ja siksi markkinoille on putkahtanut erilaisia hammaslankaimia. Käsikäyttöistä partahöylää muistuttava kapine yltää viimeiseenkin väliin. Vaikka kaupat notkuvat eripaksuisia ja -pintaisia lankoja, kaikille Liikanen ei niitä suosittele. Jos on isot hammasvälit, hammasväliharja tai tikku pesee välit puhtaammaksi kuin lanka tai lankain. Pieneltä pulloharjalta näyttävä väliharja poistaa plakin hampaan tyvestä.
Joulun alla kaupat mainostavat kiivaasti sähköhammasharjoja. Eikö perinteinen harja enää riitä? "Sähköhammasharjat ovat tutkitusti tehokkaampia. Na poistavat plakkia paremmin", Liikanen sanoo. Sähköharjasta hyötyvät varsinkin herkästi hammaskiveä saavat. Yleisin virhe sähköharjan käytössä on se, ettei sillä malteta harjata riittävän kauan. Kaksi minuuttia on Liikasen mielestä minimi. "Itselläni se ei riitä mihinkään, vaan minulla menee ainakin kolme ja puoli minuuttia." Liikanen kehuu nykyisiä sähköharjoja turvallisiksi ja ikenille hellävaraisiksi. Useimmat harjat hälyttävät, jos niillä painetaan liian lujaa. Sähköharjan valinnassa kannattaa katsoa ainakin kierroslukumäärä. Mitä useamman kierroksen harja pyörii minuutissa, sen parempi. "Isoja eroja niissä ei tosin nykyään ole."
Liikanen käyttää sekä sähköharjaa että perinteistä. "Harjaan illalla sähköharjalla ja aamulla tavallisella." Matkoilla perinteinen harja kulkee kätevästi mukana, ja joskus sähköharjan lataus voi unohtua. Tavallinen harja ei petä missään oloissa. Käsikäyttöisen harjan tulisi olla pehmeä ja riittävän pieni. Harjaamisessa käytetään usein liikaa voimaa, ja kova harja rasittaa ikeniä vielä lisää. Ikenet voivat vetäytyä, jolloin hampaan juuren pinta tulee esiin. Se voi vihloa, kulua kuopalle ja reikiintyä. Liikanen pitää hyvänä, jos harjassa on erimittaisia harjaksia. Niiden avulla erityisesti takahampaat puhdistuvat paremmin. Liikasen mielestä kallis harja ei välttämättä ole halpaa parempi. Lapsille Liikanen kehottaa valitsemaan pehmeän ja ikään sopivan harjan. "Ainakaan liian isoa harjaa ei kannata ottaa. Mieluummin liian pieni kuin liian iso." Paraskaan harja ei täytä tehtäväänsä, jos sitä ei vaihdeta riittävän usein. Kolmen kuukauden vaihtoväli on suositus.
Hammastahnoissa riittää valikoimaa yllin kyllin, mutta Liikanen luottaa perustahnaan. "Ihan tavallinen fluorihammastahna, johon on lisätty ksylitolia, on hyvä. Fluorin takia sitä käytetään." Monitehotahnojen lupauksiin Liikanen suhtautuu kriittisesti. Esimerkiksi hammaskiveä ei pelkällä tahnalla pysty ehkäisemään. "Hammaskiven ehkäisy perustuu mekaaniseen puhdistamiseen. Hyvä hygienia on kaiken aa ja oo. Toisille kiveä kertyy luonnostaan helpommin." Lapsille on syytä valita lasten tahna maitohammasvaiheessa. Lasten tahnoissa on vähemmän fluoria. Kuuden ikävuoden jälkeen voi Liikasen mielestä siirtyä aikuisten tahnoihin. Vaarallisia aineita ei Liikasen mukaan nykytahnoissa ole. Valkaisevista tahnoista Liikanen käyttäisi apteekista ostettuja. "Kauppojen valkaisevia tahnoja en suosittele jatkuvaan käyttöön, koska ne ovat hankaavia. Erityistuotteet kannattaa ostaa apteekista." Suuvedet kiistatta raikastavat, mutta niiden hyödyt Liikanen kuittaa lähinnä kosmeettisiksi. Säännölliseen käyttöön hän ei suuvesiäkään suosittele. Suuvesissä on usein alkoholia, joka pitkäaikaisessa käytössä kuivattaa limakalvoja. Kuivat limakalvot kirvelevät ja tekevät olon epämukavaksi. Suuveden käyttö on perusteltua esimerkiksi suukirurgisen toimenpiteen jälkeen, jolloin puhdistus voi olla vaikeaa. Apteekeista saa desinfioivia suuvesiä tilapäistarpeisiin. Ksylitolin käyttö on Liikasesta perusteltua, kunhan valitsee täysksylitolipurukumin ilman muita makeutusaineita. Hampaille riittää viiden minuutin pureskelu aterian jälkeen.
"Jos purkkaa jauhaa koko päivän, leukanivelet rasittuvat ajan kanssa." Suomalaislasten hampaiden kunnon huononemisesta on kirjoitettu paljon. "Julkisen puolen työntekijöiltä kuulee, että pikkulapsilta joudutaan jo poistamaankin maitohampaita. Napostelukulttuuri on johtanut tähän", Hammaslääkäriasema Aariassa työskentelevä Liikanen sanoo. Maitohammas on herkkä. Jos happohyökkäyksiä tulee pitkin päivää, aamuin illoin harjaus ei pelasta tilannetta.