Öljy- ja kaasumaa Norjasta kuultiin muutamia päiviä sitten kohahduttava uutinen. Sen mukaan maassa on tehty poliittinen linjaus, jonka perusteella uusien bensiini- ja dieselautojen myynti kielletään vuodesta 2025 alkaen.
Uutinen oli hiukan ennenaikainen. Hallituspuolueiden ja sen tukipuolueiden aloite on muotoiltu sen verran epäselvästi, että puolueilla on nyt keskinäisiä kiistoja siitä, mitä aloite käytännössä merkitsee. Yhden näkemyksen mukaan diesel- ja bensiiniautojen myyntikielto todella on tulossa voimaan vuonna 2025, toisen kannan mukaan ei tule.
Mikä lopullinen tulkinta sitten onkaan, Norja on edennyt henkilöautoliikenteen sähköistämisessä pitemmälle kuin mikään muu maa. Sähköautojen kokonaismäärä nousi Norjassa äskettäin yli 100 000:een. Vajaat parikymmentä tuhatta autoista on ladattavia hybridiajokkeja, jotka voivat sähkön ohella käyttää esimerkiksi bensiiniä.
Ero Suomeen on valtava. Täällä oli viime vuodenvaihteessa liikenteessä runsaat 600 sähköautoa, tosin sentään 15 000 hybridiautoa.
Norjan sähköautovillityksen taustalla on ympäristöpolitiikka. Sähköauton ostaja on vapautettu arvonlisäverosta ja autoverosta. Se pudottaa ajoneuvon hintaa kymmeniä prosentteja. Parkkimaksujakaan ei peritä. Suomessa uusista sähköautoista maksetaan 4,4 prosentin autovero, ajoneuvoveron perusvero sekä käyttövoimavero.
Viime kuukausina Norjassa ovat nostaneet suosiotaan erityisesti hyb-
ridiautot. Niiden kysyntä pysynee vuosien ajan korkealla niissä maissa, joissa välimatkat ovat pitkät. Akun latauksen loppuminen ei jätä hybridiajokkia metsätaipaleelle tai keskelle ruuhkaa. Pelkän sähkön varassa kulkevien autojen suppeat toimintasäteet ovat vielä este niiden yleistymiselle.
Juuri nytvaikuttaa siltä, että Euroopassa on alkamassa sähkö- ja hybridiautojen marssi tavallisten kuluttajien käyttöön. Norja näyttää esimerkkiä, jota muut maat todennäköisesti seuraavat. Hollannissa on jo käyty keskusteluja samanlaisesta linjauksesta kuin Norja suunnittelee.
Sillä, millaiset autot Euroopassa lähivuosina yleistyvät, on Suomessakin vaikutuksensa myös suunnitteilla oleviin teollisiin investointeihin. Pari viikkoa sitten entinen liikenneministeri ja nykyinen europarlamentaarikko Merja Kyllönen huomautti kolumnissaan Kalevassa, että Suomessa on liikennepolttoaineiden kohdalla valittu hyvin toisenlainen tie kuin muissa Euroopan maissa.
Kyllönen totesi, että Suomessa panostetaan voimakkaasti biopolttoaineisiin, mutta samaan aikaan ”Eurooppa elää sähköautokuumeessa”.
On todennäköistä, että biopolttoaineita käytetään tavaroiden ja ihmisten liikuttamiseen vielä pitkään, etenkin raskaassa liikenteessä, työkoneissa ja joukkoliikenteessä, erityisesti lentoliikenteessä.
Henkilöautojen kohdalla suunta näyttää kulkevan hybridiautoihin ja edelleen sähköautoihin. Se kehitys voi olla nopeampi kuin Suomessa on toistaiseksi oivallettu.
Pääkirjoitus