Sähköautot herättävät paljon mielenkiintoa. Autojen ominaisuuksista pyörii monenlaisia näkemyksiä, osa perustuu faktoihin ja osa tunnepohjaisiin arvauksiin.
Kalevan mielipidepalstalla 19.7. oli luettavissa juttu, johon oli kattavasti koottu suurin osa sähköautoiluun liittyvistä virheellisistä uskomuksista. Usein virheelliset käsitykset ovat peräisin tahoilta, jotka eivät ole kokeilleet sähköautoja tai perehtyneet niiden ominaisuuksiin.
Nykyiset sähköautot ovat mukavia ajaa ja toimivat hyvin talvellakin. Sähköautolla ei ole käynnistymisongelmia kylmässä ja lämmityslaite tuottaa lämpöä välittömästi liikkeelle lähdettyä.
Autot ovat hiljaisia ja sähkömoottorin vääntö tekee kaupunkiajosta helppoa. Kylmässä kulutus nousee ihan niin kuin polttonesteellä kulkevissa autoissa.
Yksi tärkeä varuste monista sähköautoista puuttuu, vetokoukun saa lisättyä vain pariin markkinoilla olevaan malliin.
Toimintasäde riippuu mallista ja säästä ja on nykyisissä autoissa tyypillisesti 120–500 kilometriä yhdellä latauksella. Lataaminen on helppoa ja vaivatonta.
Suomalaisen keskimääräinen vuorokausiajo tulee ladattua 3–7 tunnissa, vaikka käytössä olisi vain 8 A yksivaiheinen lämmitystolppa. Punaisesta 16 A kolmivaihepistorasiasta saa yön aikana ladattua jo 500 kilometrin edestä energiaa.
Lisäksi paljon liikkuville on tarjolla runsaasti asiointi- ja pikalatauspisteitä. Pelkästään Oulun seudullakin julkisia latauspisteitä on jo yli 30 kappaletta.
Pääosa latauksista voidaan kuitenkin suorittaa yön aikana kotona, silloin kustannus sataa kilomeriä kohti jää alle kahden euron nykyisillä sähkön hinnoilla.
20 000 kilometriä vuodessa ajavan latauskustannus on 300 euron luokkaa. Sähköautossa voi kuluttaja myös valita, millä tuotantomuodolla sähkö on tehty. Itse ainakin tankkaan autooni mieluummin kotimaista vesivoimaa kuin kaukomailla pumpattua öljyä.
Ja jos kulkemisen kustannukset ovat pienet, niin sitä on myös huoltaminen. Tekniikka on perinteistä yksinkertaisempaa, vaihdettavia öljyjä ei ole eivätkä jarrut juuri kulu, kun jarrutus lataa akkuja.
Sähköverkkomme kestävät hyvin hallituksen tavoitteen mukaisen sähköautomäärän, 250 000 autoa vuoteen 2030 mennessä. Vuositasolla latausenergiaa näihin kuluu noin prosentti Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta, 85 terawattituntia.
Verkkojen kestävyys testataan Suomessa viikoittain. Joka lauantai-ilta lämpenee satoja tuhansia sähkösaunoja, ja yhden kiukaan teho vastaa likimain kodin latauspistettä.
Suurimmat esteet sähköautojen lisääntymiselle ovat vielä mallien vähäisyys, pitkät toimitusajat ja vastaavia perinteisiä autoja korkeammat hinnat.
Ennusteiden mukaan valmistusmäärät ja tuotekehitys tuovat sähköautot kuitenkin samalle tai jopa polttomoottoriautoja edullisemmalle tasolle muutaman vuoden kuluessa. Suosittelenkin oikealle sähköinsinöörille ja muillekin käymään koeajolla. Saatatte yllättyä positiivisesti. Tosin pitäkää kiirettä, myyjän mukaan koeajoautotkin viedään nyt käsistä.
Timo Patana
Kempele
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.