Sonkajärvi Pohjois-Savossa on ryhdytty opastamaan mehiläistarhaajia tarhojensa suojaamisessa karhuvahingoilta. Mehiläishoitajille kerrottiin tiistaina Sonkajärvellä, että tehokkain tarhojen suojaamiskeino on sähköaita. Aitaamiseen kannattaa ryhtyä nopeasti vahinkojen alkamisen jälkeen, sillä vahingot voivat tulevina vuosina helposti moninkertaistua.
Yksi hunajakarhu sai viime kesänä melkoista vahinkoa aikaan juuri Sonkajärvellä.
- Kunnan pohjoispuolen tarhoilla liikkui todennäköisesti yksi yksilö, joka tuhosi 81 pesää. Alustavien arvioiden mukaan vahingot ovat yli 50 000 euroa. Nyt talvitarhat on suojattu sähköaidoilla, jotta ongelmat eivät keväällä karhujen herättyä toistuisi, kertoi Pohjois-Savon riistapäällikkö Jouni Tanskanen tiistaina.
Ennen viime kesää Pohjois-Savossa on tapahtunut vain yksittäisiä mehiläistarhavahinkoja. Huomattavasti enemmän ongelmia karhut ovat aiheuttaneet esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Tanskanen korostaa, että vahinkojen ennaltaehkäisy on kaikkien osapuolten kannalta parempi ja myös edullisempi vaihtoehto kuin vahinkojen jälkikäteen korvaaminen ja ongelmakarhujen poisto.
- Sonkajärven viimekesäisten tapahtumien jälkeen tietoa levitetään nyt aktiivisesti eri kanavia pitkin, esimerkiksi mehiläisyhdistyksen kautta, kertoo Tanskanen.
Tappioputki kannattaa katkaista alkuunsa
Yleisohje tarhaajille on se, että vahinkojen kohteeksi joutuneet tarhat on pyrittävä suojaamaan mahdollisimman pian.
- Vahingoilla on tapana suurentua, jos mitään ei tehdä. Joissakin maakunnissa on ryhdytty kattavaan suojaukseen. Sitä kannattaa ehkä miettiä Sonkajärvelläkin, kertoo mehiläistarhojen suojaamiseen perehtynyt tarhaaja Pekka Karoniemi.
Karoniemi on opastanut tarhaajia suojaustoimissa eri puolilla maata. Hän on hoitanut myös Suomen mehiläishoitajain liiton päivystävää hunajakarhupuhelinta, jossa karhuista on kerätty muun muassa näkö-, tuho- ja jälkihavaintoja.
Karoniemen mukaan sähköaitoja voidaan käyttää kaikenkokoisilla tarhoilla ilman että itse tarhaus kärsii lainkaan. Laitteet ovat kehittyneet 20 vuodessa entistä helppohoitoisemmiksi, ja myös käyttökustannukset ovat pudonneet. Suomessa on noin 7 000 mehiläistarhaa. Niistä noin 700 on suojattu sähköaidoilla viimeisen 15 vuoden aikana.
- Vuosittain aidataan 50-90 uutta mehiläistarhaa. Ammattitarhaajalla voi olla 40-50 tai suurimmillaan yli satakin tarhaa. Yrityskohtaisesti kulut voivat olla merkittävät, mutta valtio on osallistunut kustannuksiin.