Sähköntuottaminen kaatopaikalla on jätteen hyödyntämisen uusimpia toteutuksia. Ruskoon asennettiin keskiviikkona kolme mikroturbiinia, joiden avulla jätekeskus pystyy tuottamaan sähköä omiin tarpeisiin. Ylimääräinen sähkö myydään valtakunnalliseen verkkoon.
Ruskon jätekeskus on edelläkävijä kaatopaikkakaasun hyödyntämisessä.
"Kyllähän tähän sähkön tuotantoon on kohdistunut valtava mielenkiinto. Suomen kaatopaikoista sähköä tuotetaan vain Mikkelissä, ja Euroopassakin näitä on harvassa", kertoilee Jari Kangasniemi, Oulun jätehuollon rakennuttajainsinööri.
Ruskon jätekeskuksessa on varauduttu siihen, että mikroturbiinit herättävät kiinnostusta. Ulkomaalaisia vieraita varten Internet-sivut on käännetty englanniksi. Edellisen kerran Ruskon jäteasema oli kiinnostuksen kohteena, kun kaatopaikkakaasun kerääminen aloitettiin. Asiasta kiinnostuneita vieraita riitti seuraavaksi vuodeksi.
Ilmakehän pilaaja hyötykäyttöön
Kaatopaikalla syntyvä kaasu on pääasiassa metaania ja hiilidioksidia.
"Metaani on ilmakehälle erittäin haitallinen kaasu. On laskettu, että täällä syntyvät kaasut kiihdyttäisivät kasvihuoneilmiötä yhtä paljon kuin Oulun liikenne", viittaa Kangasniemi Ruskon kaatopaikalla syntyviin kaasuihin.
Polttoaineena metaani on kuitenkin erittäin ympäristöystävällinen. Prosessista jää ilmakehään harmittomia aineita, kuten hiilidioksidia ja vettä.
Ruskon uusimmat investoinnit saivat alkunsa jätekeskuksen omasta sähkön tarpeesta.
"Jätteenkäsittely laitostuu koko ajan entistä enemmän, ja sähkön kulutus on nykyisin huomattavan suuri", Kangasniemi valottaa. Suurin hyöty mikroturbiineista koituu Ruskon jätekeskukselle siitä, että sähköä ei tarvitse enää ostaa.
Ajoneuvojen polttoaineeksi
Sähkön tuotannon aloittamista Ruskon jätekeskuksessa helpotti se, että alueella oli valmiina järjestelmä, jonka avulla kaatopaikkakaasu kerätään talteen.
Alueella on kymmenisen kilometriä kaasuputkistoa ja noin 30 kaasunkeräyskaivoa, joista kaasua pumpataan ylös. Ruskoon tuodusta jätteestä muodostuu vuosittain noin seitsemän miljoonaa kuutiota kaasua. Kaikki alueelta tuleva kaasu saadaan nyt hyötykäyttöön.
"Seuraava askel on kaasun hyödyntäminen ajoneuvoissa. Ruotsissa kaasua käytetään jo paljon polttoaineena. Oulun jätehuolto on valmis investoimaan tänne tankkauspisteet, jos käyttäjiä löytyisi", toteaa Jari Kangasniemi.
Tähän asti biokaasua on hyödynnetty Oysissa sekä Parokin vuorivillatehtaalla. Tämä yhteistyö jatkuu. Kaatopaikkakaasusta vain viisitoista prosenttia johdetaan turbiineihin.
Kaasun riittäminen ei ole ongelma. "Jätteen määrä kasvaa koko ajan, ja jätteestä syntyy kaatopaikkakaasua kolmenkymmenen vuoden ajan."
Kangasniemi toivoo, että Suomessa innostuttaisiin jätteiden polttamisesta. Se olisi tehokas tapa vähentää jätteiden määrää, tuottaa energiaa ja vähentää samalla ympäristöongelmia.
"Jätteenpolttamisen suhteen Suomi on ihan takapajula. Kaikkialla muualla Euroopassa sitä tehdään paljon enemmän. Tänne tuodusta jätteestä voitaisiin noin seitsemänkymmentä prosenttia polttaa."
