Tämä ei ole mitään poliittista pelaamista, venkoilua tai uhkailua. Me vain oletamme muiden hallituspuolueiden toimivan siten, että jos Pyhäjoen ydinvoimalupa otetaan eduskunnan käsittelyyn, se on vastoin hallitusohjelmaan kirjattua periaatetta, jonka mukaan tämä hallitus ei hyväksy uutta ydinvoimalaa.
Suurin piirtein noin pelin politiikkaa pelasi, venkoili, uhkaili ja suorastaan kiristi vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö pari viikkoa sitten. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) oli juuri ilmoittanut, että Pyhäjoen ydinvoimalan periaatepäätös tuodaan uudelleen eduskunnan käsittelyyn.
Venkoiluksi ympäristöministerin puheet paljastuivat, kun häneltä kysyttiin, uhkaileeko vihreät hallituksesta lähdöllä ydinvoimakysymyksessä. Ei Niinistön mukaan uhkaile.
No kyllä varmasti uhkailee. Mitään muuta johtopäätöstä noista sanoista ei voi tehdä, kuin että vihreät lähtee hallituksesta, jos Fennovoiman uusi periaatelupa hyväksytään. Tervemenoa.
Saman uhkauksen on tehnyt myös ydinvoimaa vastustava vasemmistoliitto.
Vihreiden lähtö hallituksesta ydinvoiman takia ei olisi ensimmäinen kerta. Se ei olisi mitenkään suoraselkäinen teko, vaikka he itse varmaan niin luulevat.
Lähdöllä puolue koettaisi pohjustaa halpahintaisesti vaalivoittoa seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Vihreiden lähtö ei kaataisi hallitusta, mutta vasemmistoliiton meno perässä olisikin ihan toinen juttu. Hallitusta edustaisi vain puolet eduskunnasta, mikä tekisi siitä melkoisen toimintakyvyttömän.
Niinistö ei ole käyttäytynyt kuten vastuunsa tuntevan ministerin kuuluu, mitä tulee Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen kohtaamiin vaikeuksiin parin viime vuoden aikana.
Aina, kun on tullut uutinen jostakin takaiskusta, ministeri on vahingoniloiseen sävyyn ennustanut ja toivonut hankkeen kaatumista. Puoluetoveri ja kollega Pekka Haavisto on pitänyt suutaan paljon soukemmalla, vaikka eipä taida hänkään kuulua ydinvoimalan kannattajiin.
Jos vihreät lähtisi hallituksesta, Suomeen voitaisiin saada oikeasti vihreä ympäristöministeri: sellainen, joka toimisi ympäristön ja ilmastonmuutoksen hidastamisen puolesta.
Kun Pyhäjoen voimalahankkeen omistus alkoi muuttua puolitoista vuotta sitten, Niinistö ja muut vihreät alkoivat tulkita, että Pyhäjoen voimala tarvitsee uuden eduskuntakäsittelyn. Kannanotot jyrkkenivät, kun voimalan suunniteltu koko muuttui pienemmäksi ja toimittajaksi sekä osaomistajaksi vaihtui venäläinen Rosatom.
Tarkoitushakuista kapuloiden heittelyä rattaisiin. Periaatepäätös myönnettiin vuonna 2010 Pyhäjoen Hanhikiven ydinvoimalalle, ja siitä on edelleen kysymys.
Ruotsalaiset ovat järkevä, ystävällinen ja lunki kansakunta. Erityisesti Pohjois-Ruotsissa Luulajan tienoilla on mukava matkailla.
Siksi suuresti ihmetyttää, että siellä meren vastarannalla niin lujasti vastustetaan Pyhäjoen ydinvoimalaa. Ruotsi itse saa vajaat puolet energiastaan ydinvoimasta.
Kyse taitaa olla erittäin pienestä mutta kohtuuttoman äänekkäästä porukasta.
Kaikki ydinvoimaloiden vastustajatkin tarvitsevat energiaa jokapäiväisessä elämässään. Niinistö lukee litaniaa kaikenlaisista utopistisista älykkäistä järjestelmistä, mutta lieneekö hänellä hajuakaan mistä on kyse. Uusiutuvaa energiaa pitää ehdottomasti lisätä, mutta kehitys ei ole jostakin syystä ollut kovin ripeää sillä saralla.
Vanha vitsi mutta entistä todempi: on helppo vastustaa Hanhikiveä ja muita ydinvoimaloita, kun sähkö tulee töpselistä. Myös ympäristöministeri Ville Niinistölle. Fossiilisten polttoaineiden osuus vain kasvaa, mutta tosiasioille on helppo ummistaa silmänsä ja sulkea korvansa.