Pääkirjoitus

Sähkö saa siirtyä maan alle

Tämän kesän myrskyt osoittivat, kuinka haavoittuvainen sähköverkko voi olla. Johdot pitää haudata maan alle, mutta kallista operaatiota ei pidä maksattaa vain kuluttajilla.

Sähköt ovat katkenneet pahimmillaan kymmeniltätuhansilta talouksilta eri puolilla Suomea. Pisimmillään katkokset ovat kestäneet päiväkausia ennen kuin rikkoutuneet sähkölinjat on saatu korjatuiksi. Vattenfallin toimitusjohtaja Hannu Kostiainen sanoi Kalevan haastattelussa lauantaina, että myrskytuhoista on tavalla tai toisella joutunut kärsimään yli 100 000 ihmistä eli kolmasosa yksinomaan tuon yhtiön asiakkaista.

Sähköverkko on altis myrskyille, koska suurin osa sähkölinjoista kulkee edelleen pylväiden varassa yläilmoissa. Jos ne olisi kaivettu maan alle, myrskyt tai niiden vaikutuksesta kaatuvat puut eivät voisi katkoa sähkölinjoja. Myrskyvarmuutta parantavat uudentyyppiset koppimuuntajat, joihin salama ei voi iskeä kuten pylväsmuuntajiin.

Vattenfallin päätös alkaa sijoittaa kaapeleita maan alle on muuttuvissa oloissa erittäin tarpeellinen. Sähköyhtiöiden omistamat paikalliset siirtoverkot on rakennettu vuosikymmeniä sitten ja kaipaavat uusimista. Elinkaarensa päässä oleva verkko on peräti 40-50 vuotta vanha eikä monilta osin vastaa nykyisen sähkönkulutuksen asettamia tarpeita.

Kostiaisen mukaan uusien linjojen rakentaminen maan alle on samanhintaista kuin ilmajohtojen rakentaminen. Lisäksi sähköjohtojen kylkeen voi haudata samalla dataliikennettä siirtävää valokaapelia. On selvää, että linjojen uusiminen tulee tästä huolimatta kalliiksi niin Vattenfallille kuin muillekin yhtiöille. Hetkessä sähkövirtoja ei tulla saamaan maan sisään, vaan kyseessä on vuosikymmenten urakka.

Sähköalan suurin toimija, osin valtio-omisteinen Fortum, uusii myös sähköverkkoaan. Kolmen viime vuoden aikana yhtiö on ilmoituksensa mukaan investoinut siihen yhteensä 210 miljoonaa euroa. Ilmoittaessaan vuodenvaihteessa verkkotöistä Fortum kertoi myös sähkön siirtohintojen nostosta asiakkailleen.

Vaikka asiakkaat hyötyvät suoraan verkon uusimisesta, heidän kontolleen näitä lisäkustannuksia ei pitäisi sälyttää ainakaan kokonaan. Suomalaiskuluttajat maksavat sähköstä nykyisellään jo reippaasti. Hintaa nostanee vastaisuudessa sekin, että Pohjoismaiden sähköpörssi yhdistyy mannereurooppalaiseen sähköpörssiin. Sähköyhtiöt ovat mielellään nostaneet hintoja vähäiseen vesitilanteeseen vetoamalla.

Sähköverkko on infrastruktuuria, jonka rakentaminen ja kustantaminen kuuluu myös alan yrityksille ja yhteiskunnalle. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen esitti hiljattain katastrofirahastoa, jonka turvin korjattaisiin esimerkiksi myrskyjen aiheuttamia tuhoja sähköverkolle. Voisiko sellaisen turvin peruskorjata vanhentunutta sähköverkkoa? Näin mahdollisia tulevia myrskytuhoja ehkäistäisiin ennalta.

Tämä kesä on ollut poikkeuksellinen myrskytuhojen kannalta. Ilmastonmuutos ja sen Suomessakin aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ovat totta, ja niihin tulee varautua.

Myös normaalit lumiset talvet katkovat linjoja joka vuosi. Senkin takia sähkölinjat pitäisi alkaa rakentaa maan alle.