Suomessa varaudutaan sähkön säännöstelyyn huippupakkasilla. Se olisi äärimmäinen keino, mutta muut mahdollisuudet ovat vähissä. Kulutus kasvaa kapasiteettia nopeammin.
Lämmin kosteus on jatkunut jo päiväkaupalla ja kylmää on kaivattu, mutta ennemmin tai myöhemmin sitä voi olla jo liikaakin. Jos kylmyys laskeutuu samaan aikaan Venäjän, Suomen ja Ruotsin ylle, edessä saattaa olla jotain todella poikkeuksellista. Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen varoitti maanantaina vakavissaan sähkön säännöstelyn mahdollisuudesta.
Pakkasia on ollut ennenkin, mutta Venäjän talouskasvun myötä sähkön kulutus itänaapurissa on kasvanut. Tällä menolla Pietarin seutu tarvitsee paukkupakkasilla kaiken saatavilla olevan sähkön itse, eikä sitä jää myyntiin ulkomaille. Jos Ruotsinkin kulutus on huipussa, Suomi on pulassa. Sähköä tarvitaan, mutta sitä ei ole.
Mikään ei takaa, että näin käy. Silti siihen on varauduttava. Ilmaston lämpeneminen vähentää kovien pakkasten todennäköisyyttä, mutta ei tee niitä mahdottomiksi. Parin viikon pakkasjakso tuntuu entistä pidemmältä, jos sähköt pätkivät.
Uuden tuotantokapasiteetin vaatiminen ei tähän hätään auta. Mitään uutta ei nopeasti saada valmiiksi asti, ja toisekseen uutta ydinvoimalaa rakennetaan parhaillaan. Pulmana vain on, että se viivästyy vähintään pari vuotta. Se tietää isoa lovea Suomen sähköntuotantosuunnitelmiin.
Energiayhtiöt aikovat kierrättää sähkökatkokset niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Paikoitellen on mahdollista jopa täsmäsäätää sitä, mihin yksittäiset kotitaloudet käyttävät sähköä. Silti säännöstelyn psykologinen vaikutus olisi suuri.
Sillä saattaa kuitenkin olla myös terveellisen herättävä vaikutus. Tähän asti sähkön käyttöön on suhtauduttu hyvin huolettomasti. Tuloksena kotitaloudet pursuavat laitteita, jotka ovat tarpeettomasti päällä tai jotka kuluttavat tarpeettoman paljon. Sähkökatkot saattavat havahduttaa siihen, että kulutustapoja on aidosti tarpeen muuttaa. Ja jos eivät ympäristöperusteet ole vielä saaneet sitä huomaamaan, jatkuvasti kohoava sähkölasku viimeistään muistuttaa asiasta.
Silti suomalaisesta talvesta pitäisi pystyä selviämään ilman sähkön pakkosäännöstelyä. Tilanne tuo outoon valoon taannoiset aikeet sähkönsiirtokaapelista Suomenlahden poikki Venäjältä Suomeen ja Ruotsiin. Venäjän talouskasvun myötä myytävää näyttää olevan yhä vähemmän, ja tällä menolla Venäjä esiintyy vielä ostajana.
Suomen ongelmana on omien keinojen rajallisuus. Venäjän sähköntuotannon kasvattaminen uutta tarvetta vastaamaan on Venäjän oma asia. Ruotsi taas pähkäilee yhä, mitä ydinvoimaloilleen tekisi, ja uudet perusratkaisut puuttuvat. Tunturien vesivarastot ovat nyt piripinnassa, mutta jonain vuonna voi taas olla kuivaa.
Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat jo yhdentyneet, ja parhaillaan mennään kohti eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Se lisäisi toimitusten varmuutta. Suomen horisontista katsoen ongelmana on, että sähkön siirtoyhteydet eivät ole riittäviä Tanskan ja Norjan välillä ja eteläisessä Ruotsissa. Ilman näitä investointeja ei yhteismarkkinoista saada hyötyä irti.
Fingrid vastustaa kiivaasti ajatusta yhteispohjoismaisesta kantaverkkoyhtiöstä. Pohjolan ja pian laajemmin EU-markkinoiden toimiminen ei sellaista edellytäkään. Tärkeintä on, että puuttuvat yhteydet saataisiin kuntoon. Se helpottaisi myös lyhyistä kulutushuipuista selviämistä.