Koronatartunnat: Qstoc­kin vai­ku­tus ko­ro­na­tar­tun­to­jen määrään näkyy ai­kai­sin­taan lop­pu­vii­kos­ta

Maastopalot: Ka­la­joen maas­to­pa­los­ta tulossa satojen tu­han­sien eurojen tappiot

Sähkö muutti arjen

Vaikka nykyihminen on riippuvainen sähköstä, on samalla kaikki tekniikka arkipäiväistynyt ja tullut ikään kuin näkymättömäksi. Turun yliopiston Suomen historian professori Timo Myllyntaus kuvailee asenteita toisenlaisiksi maailmansotien välisenä aikana.

Valaistuspropagandaa vuodelta 1931. Elegantti perheenemäntä työskentelee hyvin valaistussa keittiössä, joka säteilee puhtautta ja onnea. Äidin kotityö oli osa perheen elatusta, kuvasta puuttuva isä on ansiotyössä.
Valaistuspropagandaa vuodelta 1931. Elegantti perheenemäntä työskentelee hyvin valaistussa keittiössä, joka säteilee puhtautta ja onnea. Äidin kotityö oli osa perheen elatusta, kuvasta puuttuva isä on ansiotyössä.

Kuvat ovat Perinneyhdistys Elekran, Suomen Sähkölaitosyhdistyksen arkistosta, Hämeenlinnasta.

Vaikka nykyihminen on riippuvainen sähköstä, on samalla kaikki tekniikka arkipäiväistynyt ja tullut ikään kuin näkymättömäksi.

Turun yliopiston Suomen historian professori Timo Myllyntaus kuvailee asenteita toisenlaisiksi maailmansotien välisenä aikana.

"Lehdet kirjoittivat myönteiseen sävyyn sähköstä ja tekniikan harrastus oli muodikasta. Pikkupojat rakensivat sähkökojeita ja Suomessa ilmestyi paljon kirjoja aiheesta", Myllyntaus kertoo.

Hän on tutkinut sähkön historiaa muun muassa väitöskirjassaan, jonka aiheena oli Suomen sähköistäminen.

Sähkö saapui Suomeen pikkuhiljaa 1800-luvun loppuvuosikymmeninä. Sen toi maahan joukko nuoria miehiä.

He eivät työskennelleet suurissa yrityksissä, vaan aloittelivat uraansa itsenäisinä yrittäjinä. Heidän motiiveinaan oli kiinnostus tekniikkaan ja tieteeseen.

Tähän varhaiseen miesryhmään kuuluivat fyysikko Karl Selim Lemström, lennätinmekaanikko Daniel Johannes Wadén, insinööri Carl von Nottbeck, lehti- ja liikemies Fritz C. G. Wilén, insinööri Carl August Wahl ja insinööri Axel Gottfrid Strömberg.



Valoa Oulunkin
kaduille


Monet suomalaiset tutustuivat sähköön vasta nähdessään sähkövalon.

Muun Euroopan tapaan Suomessa järjestettiin valaistusnäytöksiä. Ensimmäisen näytöksen järjestivät Helsingin yliopiston professorina toimiva Karl Lemström ja mekaanisen instituutin johtaja Martin Wetzer vuonna 1877.

"Tamperelainen Finlaysonin puuvillatehdas oli eräs ensimmäisiä kohteita Euroopassa, jossa otettiin käyttöön Thomas Alva Edisonin kehittämä sähkövalaistus. Syynä oli tehtaan omistajan pojan kiinnostus asiaan. Kaikkiaan teollisuus oli aluksi epäileväinen sähkön hyödyistä. Mielenkiinto kasvoi vasta sähkömoottorien myötä. Varhaisin kokonaan sähköön siirtynyt tuotannonala oli kirjapainoteollisuus", Myllyntaus toteaa.

Hänen mukaansa Suomen erikoispiirre olivat kunnalliset sähkölaitokset, joita syntyi kaikkiin kaupunkeihin ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Oulussa avattiin kaupungin sähkölaitos vuonna 1890 ja uudistus toi valon kaduille.

"Sähköllä valaistiin kaupunkien katujen lisäksi palatseja, tavarataloja ja teattereita. Hienoiksi koetut paikat synnyttivät myönteisiä mielikuvia sähköstä."



Maaseudun kylät juhlivat


Tavalliset kotitaloudet kokivat pitkään sähkön liian kalliiksi itselleen. Talvisodan syttyessä Suomen maaseudun asumuksista noin puolet oli sähkön käyttäjiä. Suuri osa näistä talouksista sijoittui Etelä-Suomeen.

"Sähköä käytettiin lähes yksinomaan valaistukseen eivätkä jääkaapit tai sähkölämmitys kuuluneet arkeen", Myllyntaus sanoo.



Lappi ei jäänyt viimeiseksi


Maaseudun sähköistämisessä oli huomattavia alueellisia eroja. Uudistuksen esteinä olivat köyhyys, harva asutus ja hankalat luonnonolot.

Lappi ei ollut viimeisiä alueita sähkön piirissä, sillä Itä-Suomen järvialueet ja saaristo saivat sähkönsä vielä hitaammin.

Maaseudun kylissä saatettiin järjestää valojuhlia suuren merkkitapauksen kunniaksi. Sähkövalon tulo koettiin usein alueellisen tasa-arvon toteutumisena.

Radio oli yleinen jo sota-aikana. Jääkaappi, pesukone, partakone, kahvinkeitin ja televisio ilmestyivät koteihin 1950-luvulta alkaen.

Suunnilleen nykyisiltä kodit näyttivät 1970-luvulla, joskaan tietokoneita ja mikroaaltouuneja ei vielä ollut.