Kuusamo Pohjois-Suomen kestävä metsätalous vakuutti hollantilaisten RET- ja Praxis-ketjujen 150 työntekijää torstaina päättyneen Kuusamon vierailun aikana. Suomen sahateollisuuden neljänneksi merkittävin vientimaa aikookin lisätä raaka-aineen ostoja Suomesta.
Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtaja Marjatta Malmipohjan mukaan hollantilaisliikkeille sahatavaraa välittävä tukkuri RET on valmis lisäämään tuontiaan Suomesta. Viime vuonna Hollantiin vietiin 600 000 kuutiota sahatavaraa ja levyjä.
Kuusamolainen Pölkky Oy on yksi kolmesta sahatavaran toimittajasta RETille. Myyntijohtaja Mikko Luikku kertoi torstaina, että Hollannin markkinoille viedään Kuusamosta viikottain kaksi rekkalastillista sahatavaraa: panelia, lattialautoja ja erilaisia runkotavaroita.
Vierailun tarkoitus ei ollut kuitenkaan sopia uusista tilauksista vaan osoittaa lopputuotteen ostajien kanssa tekemisissä oleville myyjille, kuinka kestävällä pohjalla suomalainen metsätalous on. Kolmipäiväinen vierailu olikin tehokas.
"Tämä oli meille todellinen silmien avaus. Nyt meillä on täysin eri näkemys suomalaisesta puuntuotannosta", kertoi Praxisin hankinnoista vastaava Marcel Daniels.
Praxis on tee se itse -ketju, joka välittää RETiltä ostamansa sahatavaran suoraan hollantilaiselle rakentajalle. Ketju toi Suomeen 120 vastaavaa myyjää eri puolilta Hollantia. Itse sahatavaran tukkuliikkeestä RETistä Kuusamossa oli 20 työntekijää.
Sertifiointi puhutti
Hollantilaiset ovat muiden keskieurooppalaisten tavoin erittäin ympäristötietoisia kuluttajia, jotka kysyvät ahkerasti, minkälaisesta metsästä heidän ostamansa sahatavara on peräisin. Marcel Danielsin mukaan esimerkiksi ympäristöjärjestöillä on suuri vaikutus hollantilaiseen kuluttajaan.
"Silti rehellisesti sanottuna asiakkaille tärkeintä on yhä tuotteen hinta ja laatu", Daniels tunnusti.
Metsien sertifiointi ja sertifiointimerkin käyttö lopputuotteissa on osa kampanjointia, jolla kuluttajille vakuutetaan, että tavara on kestävän metsätalouden tuote. Kuitenkin ympäristöjärjestöjen perustama FSC-sertifikaatti on Danielsin mukaan toistaiseksi ainoa tunnettu merkki Keski-Euroopassa.
Suomalaisille FSE:n merkitys on kuitenkin marginaalinen. Järjestelmässä on kaikkiaan 28 miljoonaa hehtaaria metsää koko maailmassa. Suomalainen FFCS-sertifiointi kuuluu PECF-järjestelmään, johon kuuluu 43 miljoonaa metsähehtaaria. Tästä suomalaisen metsän osuus on puolet.
PECF-sertifikaattia ei kuitenkaan ole vielä markkinoitu Keski-Eurooppaan. Marcel Daniels totesi, että kuluttajien tietoisuuteen on vaikea tuoda uusi sertifikaatti. Hänen mukaansa kuluttajat tietävät silti suomalaisen puun olevan peräisin sertifioiduista, kestävästi hoidetuista metsistä.
Metsäteollisuus ry:n Marjatta Malmipohjan mukaan PECF-logolla varustettu sahatavara tullaan silti markkinoimaan kuluttajille tutuksi. PECF:ssä on mukana useita miljoonia eurooppalaisia metsänomistajia, joita on yhteensä 12 miljoonaa.
Kestävän metsätalouden ja sertifiointiasioiden takia Kuusamoon tulleen hollantilaiset näkivät kolmessa päivässä, kuinka puu kaadetaan metsästä ja kuinka se käsitellään, ennen kuin sahatavara saapuu RETin kautta Praxisin myyjille.
Vieraat pääsivät metsässä monitoimikoneen kyytiin, minkä jälkeen he seurasivat puun jatkojalostusta Pölkyn sahalla. Tiiviin opiskelun lomassa vieraat ehtivät laskea myös Kitkajoen mylvivät kosket keskiviikkona.