Sa­ha­saa­ri oli suu­rim­mil­laan 350 asuk­kaan ky­läyh­tei­sö, jonka koh­ta­lok­si koitui tu­li­pa­lo – nyt Kemin edus­tal­la si­jait­se­vaan saareen pääsee ve­si­bus­sil­la

Luonto ja vanhan teollisuusmiljöön jäljet kohtaavat Laitakarin saaressa, josta Kemin historia teollisuuskaupunkina alkoi 1860-luvulla.

Veneet tuovat asiakkaat Rauhanlahteen, josta alkaa 750 metrin pituinen puistopolku läpi saaren. Polun varrella on kuvallisia opasteita, jotka kertovat Laitakarin historiasta. Saarella on kesällä lampaita tekemässä maisemanhoitotöitä.
Veneet tuovat asiakkaat Rauhanlahteen, josta alkaa 750 metrin pituinen puistopolku läpi saaren.
Veneet tuovat asiakkaat Rauhanlahteen, josta alkaa 750 metrin pituinen puistopolku läpi saaren.
Kuva: Oskar van Ieperen/Merike Oy

Luonto ja vanhan teollisuusmiljöön jäljet kohtaavat Laitakarin saaressa, josta Kemin historia teollisuuskaupunkina alkoi 1860-luvulla. Suurimmillaan Laitakari oli 350 asukkaan kyläyhteisö, joka sai elantonsa sahalta. Viimeiset asukkaat muuttivat pois 1960-luvulla.

Laitakarin vanhaan sahasaareen pääsee Kemin sisäsatamasta vesibussilla jo neljättä kesää. Siitä saa kiittää Kemin Laitakari ry:stä, joka on viime vuodet raivannut metsittynyttä saarta ja kunnostanut sitä retkeilijöitä varten.

– Laitakarin saari on Kemin puuteollisuuden synnyinpaikka ja siksi merkittävä kohde. Saaren historia ja nykypäivän luonnonympäristö mahdollistavat aidon virkistys- ja matkailutoiminnan, sanoo yhdistyksen sihteeri Oskar van Ieperen.

Jotta saari voi toimia virkistys- ja matkailukohteena, siitä on pitänyt tehdä turvallinen. Lisäksi on tarvittu perusedellytyksiä retkeilylle.

Käytännössä se on tarkoittanut raunioiden ja polkujen raivausta, laavujen kunnostamista, laiturin rakentamista, opaskylttien tekemistä ja vessojen parantamista.

Yhdistys on rakentanut ja kohentanut Laitakaria sekä omilla varoillaan että Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalta saamallaan rahoituksella. Hanketta on edistetty myös muun muassa kaupungin työllistämisvaroista.

Pitkään unohduksissa ollut kulttuuri- ja teollisuushistoriallinen kohde on heräämässä henkiin.

Matkustajaveneet tuovat asiakkaansa koivujen reunustamaan Rauhanlahteen, josta alkaa 750 metrin mittainen saaren läpi kulkeva avoin puistopolku. Polun varrella kuvalliset opastaulut kertovat saarella olleista rakennuksista ja elämästä ennen vanhaan.

Lampaat pitävät huolta aluskasvillisuuden siistimisestä ja tekevät mielellään tuttavuutta kävijöiden kanssa. Polun eteläpäässä on minikokoinen, koivujen reunustama hiekkaranta, pituudeltaan noin seitsemän metriä.

Suurimmillaan 350 asukkaan kyläyhteisö

Laitakarin saareen perustettiin 1860-luvulla Euroopan suurimpiin kuulunut höyrysaha. Lähes 80 vuoden ajan tuhannet ihmiset saivat elantonsa sahalta. Saareen muodostui suurimmillaan noin 350 asukkaan kyläyhteisö, joka eli siellä omaleimaista elämäänsä.

Kemin kaupunki viettää tänä vuonna 150-vuotisjuhlaansa. Se siis perustettiin hiukan Laitakarin höyrysahan jälkeen, vuonna 1869. Kemin puunjalostusteollisuus sai alkunsa Laitakarista.

Polun varrella on kuvallisia opasteita, jotka kertovat Laitakarin historiasta. Saarella on kesällä lampaita tekemässä maisemanhoitotöitä.
Polun varrella on kuvallisia opasteita, jotka kertovat Laitakarin historiasta. Saarella on kesällä lampaita tekemässä maisemanhoitotöitä.
Kuva: Oskar van Ieperen/Merike Oy

Nykyisen MetsäFibre Kemin juuret juontavat vuoteen 1893, jolloin kaksi suurta oululaista kauppahuonetta yhdistyi ja syntyi A.B.Kemi Träindustri-Kemin Puutavara O.Y. Laitakarin ja Karihaaran höyrysahat siirtyivät uuden yhtiön omistukseen.

Alkuun Laitakaria käytettiin Kemin satamana. Suurimmat laivat jäivät Laitakarin taakse avomerelle ja puutavara lastattiin proomuihin, joilla se kuljetettiin laivoille.

Laitakaria työllisti sen vilkkaimpien toimintavuosien aikana myös Kemijoen irtouitto, Euroopan suurin laatuaan.

Tulipalo viimeinen kohtalonisku

Kukoistuksensa aikana saari oli täynnä elämää. Sielä oli oma kauppa, ja kansakoulu toimi viereisellä Juurakon saarella vuosina 1901–1952. Perheet elivät arkeaan, sahalla paiskittiin töitä ja laivoihin lastattiin puutavaraa.

Saaren pinta-alaa lisättiin rimamöljillä, laivojen pohjalasteilla ja jätepuulla. Laitakari on 935 metriä pitkä ja leveys vaihtelee 110–200 metriin.

Kohtalokas, järjestyksessä kolmas tulipalo vuonna 1939 päätti sahatoiminnan. Viimeiset asukkaat poistuivat saarelta vasta 1960-luvulla. Talot purettiin, ja tänä päivänä menneistä vuosikymmenistä muistuttavat vain kuivaamon, sahan ja baanan perustukset sekä asuinympäristön jäännökset.

Laitakarin entiset asukkaat ovat vuosikausien ajan haaveilleet entisen kotiseutunsa kunnostamisesta.

– Laitakari on ainutlaatuinen pieni helmi, joka paljastaa joka käynnillä uuden palan salaisuuksistaan. Saaressa pystyn nauttimaan historian tunnelmasta ja luonnosta, vain kivenheiton päässä Kemin keskustasta, sanoo Oskar van Ieperen.

Kemin Laitakari ry on järjestänyt Laitakarissa laituritansseja, koko perheen tapahtumia, syntymäpäiväjuhlia ja teemaopastuksia.

Lähde: Laitakari sahan ja leivän saari. Laitakarin perinneryhmä 2016.

Laitakarin kesä

M/S vesibussi Leilan ajaa reitillään 28.6.–11.8. Lähtöjä on pe, la, su. Säävaraus. Jos sää suo, Leila voi liikennöidä jo 15. ja 16.6. sekä 22. ja 23.6.

Hinnat: aikuiset 15 euroa, lapset (4–12 v.) 7,5 euroa, perhelippu (2+2) 35 euroa.

Leila-vesibussissa on kahvila.

Lisätietoja: Leilan lähtöjen aikataulut ja Laitakarin kesän ohjelma: www.merike.fi ja Merike Finland fb-sivu.

Joogaa Laitakarissa

La 29.6. sekä 6:s, 13:s, 20:s ja 27.7. Hinta 30 euroa/hlö sisältää matkat Leila-vesibussilla sekä opastetun kierroksen Sahasaaren historiaan. Kesto 3,5 tuntia.

Lähtö Sisäsatamasta. Paluuristeily Selkäsaaren ja Syväleton kautta.

Lisätietoja: Kemin joogastudio p. 040 596 5031, info@keminjoogastudio.fi, www.varaaheti.fi/keminjoogastudio.fi