Siperia on opettanut metsäyhtiö UPM-Kymmeneä sen verran, ettei se ole enää suin päin räjäyttämässä Martinniemen saha-alueen historiallista maamerkkiä, 70-metristä savupiippua. Historiallisten kohteiden tuhoamisesta kun tahtoo saada ikävän maineen, josta irti pääseminen ei ole helppoa.
Martinniemen piipun mahdollisesta purkamisesta nousi kova kohu reilu vuosi sitten. Tuolloin UPM-Kymmene haki Haukiputaan kunnalta purkulupaa useille Martinniemen ja Halosenniemen historiallisille kohteille. Pesuveden mukana uhkasi mennä myös sahan voima-asemalle vuonna 1927 kohonnut symboli.
"Olemme sopineet tuumaustalkoista, peli on vihelletty poikki", johtaja Samuli Eeronen UPM-Kymmenestä sanoo.
Viime keväänä Haukiputaalla pidettiin kokous, jossa kohteen uusiokäyttöä pohdittiin. Toistaiseksi asiat eivät ole edistyneet suuntaan tai toiseen, joten Martinniemen historiallisen teollisuusalueen kohtalo on avoin.
"Mistään ei ole kuulunut mitään. Olisi korkein aika ottaa yhtiöön yhteyttä, jos kiinnostusta riittää", Eeronen vihjaa.
Vaikka muille rakennuksille tapahtuisi mitä tahansa, voi sahan piippu jäädä pystyyn.
"Purkaminen ei ole itseisarvo. Piippu voisi jäädä majakaksi tai maamerkiksi", Eeronen lupailee.
Uutta käyttöä
on löydettävissä
Piipun säilymisen edellytyksenä on johtaja Samuli Eerosen mukaan se, ettei siitä aiheudu yhtiölle lisäkustannuksia.
"Jos merkittäviä kuluja ei tule, voi piippu jäädä minun puolestani pystyyn. Tämä ei silti vielä ole yhtiön virallinen kanta", Eeronen varoittaa.
Toinen säilymiseen vaikuttava tekijä on se, onko piipun pystyyn jättäminen teknisesti realistista.
Piipun säilyttämisen puolesta toimivan kansanliikkeen aktiivi, Haukipudas-seuran jäsen Pentti Utriainen on myös toiveikas.
Utriainen haluaisi nähdä myös alueen rakennuksilla uusiokäyttöä. Hän on tehnyt viime keväänä UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Vesa Moisiolle ehdotuksen teollisuusmuseon perustamisesta voima-aseman rakennukseen. Sinne voitaisiin kerätä esineistöä yhtiön tehtailta eri puolilta maata. Itse Martinniemestä historiallinen esineistö on vuosien varrella kadonnut.
"Ei ole Moisio ottanut yhteyttä asiassa", Utriainen harmittelee.
Myös saha-alueen hiomorakennus voisi kiinnostaa yrittäjiä. Siitä saisi melko vähäisin korjauksin sopivaa tilaa esimerkiksi veneveistämölle. Utriainen patistelee UPM-Kymmeneä pistämään vuokrausilmoituksen lehtiin, jotta kiinnostus tiloja kohtaan selviäisi.
"Raha se tietysti ratkaisee näissä asioissa", Utriainen tuumii.
