Saha saatiin terään

Nykypäivänä täysin tuntemattomat ja tarpeettomatkin taidot olivat arvossaan Kuusamo-päivillä. Aikanaan taidot opetellut vanhempi ikäpolvi näytti, miten saha teroitetaan tai voi kirnutaan. Taitajilla riittikin kiinnostuneita katsojia.

Eino Korva teroitti pokasahaa nelisuuntaisella viilalla.
Eino Korva teroitti pokasahaa nelisuuntaisella viilalla.
Kuva: Hentilä Anne

Nykypäivänä täysin tuntemattomat ja tarpeettomatkin taidot olivat arvossaan Kuusamo-päivillä. Aikanaan taidot opetellut vanhempi ikäpolvi näytti, miten saha teroitetaan tai voi kirnutaan. Taitajilla riittikin kiinnostuneita katsojia.

Eino Korva teroitti pokasahaa nelisuuntaisella viilalla. Työ on tarkkaa, sillä jokainen terä viilataan kummaltakin suunnalta. "15-vuotiaasta asti tätä aloin tehdä. Savotoilla ensimmäisenä hommana oli tehdä itse pokasaha ja terässäkin se oli pidettävä", 73-vuotias Korva kertoi,.

Korvan nuoruudessa talon työkalut ja tarvekalut tehtiin useimmiten itse. Niin esimerkiksi puuhaharavat. "Ensi vuonna aion näyttää täällä, miten haravan piikki tehdään", Korva lupaa.

Kotiseutumuseon päärakennuksessa Laina Homanen ja Kyllikki Pölkki tekivät kirnuvoita ja antoivat suolaiselta maistuvaa voita maistettavaksi katsojallekin. "Ainahan kotitekoinen voi kaupan voin voittaa", Pölkki sanoo.

Pölkki muistelee tehneensä puukirnulla voita viimeksi kotonaan 1940-luvun lopulla. Sen jälkeen taloon saatiin veivikirnu, jolla voin tekeminen oli jo paljon helpompaa.

Voin valmistuksen sivutuotteena syntyi huitua eli kirnupiimää. Sitä säilytettiin ennen esimerkiksi eteisessä astiassa, josta jokainen kävi sitä janoonsa juomassa kauhalla.

Ilmoita asiavirheestä