Saha kuuluu keskeisesti Haukiputaan Martinniemen historiaan. Alkuperäisen Martinniemen sahan perusti helsinkiläinen liikemies Emil Granfelt vuonna 1905, ja Rauma-Repola Oy:n omistukseen saha päätyi lukuisten vaiheiden jälkeen vuonna 1952.
"Saha on ollut koko kylän pyörittäjä, sydän, kymmeniä vuosia", muistelee martinniemeläinen paikallishistorioitsija Pentti Utriainen.
Tärkeä tekijä saha on myös kylän nykyelämässä. Vuodesta 1995 sahalla on toiminut Kuhmosta muuttanut höyläämö.
"Alue oli hiljainen, kun tulimme tänne. Viisi vuotta sitten ostimme kiinteistöt, koneet ja laitteet. Nyt olemme kasvaneet joka vuosi. Meillä on 42 työntekijää tällä hetkellä", Martinniemi Timber Oy:n toimitusjohtaja ja omistaja Pertti Haverinen kertoo.
Mikäli Haverista on uskominen, saha näyttelee pääroolia Martinniemellä myös tulevaisuudessa.
Yritys on aloittanut perinteistä saha-aluetta koskevan uuden investointiohjelman edellisvuoden lopulla: puutavaran jatkojalostustoimintaa on tarkoitus edelleen laajentaa. Yhtiö on rakentanut jo alueelle uuden lämpövoimalan.
"Onneksi tuotantolaitteet on aikoinaan tehty niin tolokusti, että ne ovat vielä toimintakunnossa monen vuokralaisen jälkeen", Haverinen selittää.
Punatiilisessä verstasrakennuksessa on nykyään Timber Speedin korjaustoiminta. Rakennuksen yläkerran huoneita Haverinen kaavailee vuokrakäyttöön.
Samassa yhteydessä sijaitsevaa vanhan sahan 1940-luvun taitteen puurakennusta aletaan kunnostaa museoviraston avustuksella. Tarkoitus on uusia vesikatto ja kunnostaa ikkunoita ja ulko-ovia. Rakennuksessa toimii yrittäjä, joka korjaa kertakäyttölavoja.
Puurakennuksessa sahattiin vielä 10 vuotta sitten. Jäljellä on yhä kaksi raamisahalinjaa, mutta kolmas on purettu. Rakennuksesta on pelastettu myös historiankirjoitusta varten autokuormallinen Rauma-Repolan arkistopapereita.
Toiminta jatkuu myös viereisillä Jätehuolto Kropsu Oy:n halleilla.
Turhaa romua on
ajettu pois
Pentti Utriainen kiittelee Haverisen yhtiön toimintaa saha-alueen eteen.
"Se on mennyt parempaan päin kuin mitä tilanne oli muutama vuosi sitten. Paikat ovat siistiytyneet ja turhaa romua on ajettu pois."
Musiikkipaja on siirtymässä saha-alueelta pois. Sen rakennuksessa asutaan ja sitä remontoidaan parhaillaan. Päiväkodistakin puhutaan.
"Sen vieressä vanha metsäkonttori, Metsähovi, vaihtoi viime syksynä omistajaa. Myös sitä kunnostetaan museoviraston kanssa", Utriainen kertoo.
UPM-Kymmene Oyj on siistinyt saha-alueen sataman rantoja. Tarkoituksena on poistaa 1988 loppuneen sahatoiminnan jäljiltä jääneet kloorifenoleilla ja muilla epäpuhtauksilla saastuneet maa-ainekset. Puhdistus saatetaan loppuun kesällä.
"Paattitelakka on hävinnyt, ja ranta näyttää sievältä. Se on siisti. Rantoja loivennettiin, ja siitä tulee ihan kivan näköinen", Utriainen ihastelee.
UPM-Kymmene suunnittelee myös alueella sijaitsevan massatehtaan purkua.
Laitakarissa on meneillään maa-alueiden vaihto, jossa yhtiö saa omistukseensa vuokralla olleet lautatarhan ja rantamaat ja antaa jakokunnalle maita vastaavasti muualta.
Tehdasalueen läpikulkua on tarkoitus rajoittaa rakentamalla tie entiselle rautatien penkalle. Uuden tien kautta kulkisi kaikki liikenne saha-alueelle ja Laitakariin, jossa on viitisentoista mökkiä.
Sataman ruokalarakennuksen eli Merimajan tiloja voi vuokrata tilaisuuksia varten. Sen takana sijaitsevaa entistä yhtiönjohtajan asuntoa, Tuulentupaa on vuokrattu yksityisille kesäpaikaksi.
Entistä tanssiravintolaa Martinhovia on vuokrattu viime vuosina tilauskäyttöön, esimerkiksi häitä varten.
Uusi omistaja on löytynyt myös Kerholalle, joka on tarkoitus kunnostaa vuokrakäyttöön.
"Pientä toimintaa on koko ajan", Utriainen toteaa.
