Sagrada Familia on maail­man oma­pe­räi­sin kirkko

Vaikka turistit parveilevat Espanjassa Kanarian saarilla ja Andalusiassa, maan suosituin turistikohde löytyy pohjoisen Barcelonasta. Arkkitehti Antoni Gaudin ällistyttävä jättikirkko Sagrada Familia vetää ihmisiä puoleensa kuin hunaja mehiläisiä.

Vaikka turistit parveilevat Espanjassa Kanarian saarilla ja Andalusiassa, maan suosituin turistikohde löytyy pohjoisen Barcelonasta. Arkkitehti Antoni Gaudin ällistyttävä jättikirkko Sagrada Familia vetää ihmisiä puoleensa kuin hunaja mehiläisiä.

Sagrada Familian kuuluisia torneja onkin luonnehdittu hunajakennon muotoisiksi. Erikoisen pyöristyvät muodot olivat keskeinen osa Gaudin (1852-1926) muotokieltä, sillä hän vihasi suoria viivoja.

Kun matkailija saapuu yhä keskeneräisen Sagrada Familian eteen, hänelle käy niin kuin kaikille muillekin. Valtaisa, mystinen katedraali mykistää katsojan.

Suurkirkon ohuet, puumaiset pilarit kohoavat auringonmuotoisten kivilehtien läpi holvin, jonka siipimäiset muodot kimaltelevat vihreän ja kullan väreissä. Valo suodattuu pyhätön goottilaisten ikkunoiden läpi valkoisille, pehmeästi aaltoileville seinille.

Sagrada Familia on kiistatta maailman omintakeisin kirkko. Sen vetovoima on myös erittäin suuri: paikalle hakeutuu joka päivä noin 5 000 vierailijaa.

- Sagrada Familia on Espanjan turistikohteiden ykkönen, muistuttaa kirkon rakennusta valvovan säätiön johtaja Joan Rigol i Roig.

Gaudi oli tässä päätyössään niin paljon aikaansa edellä, että temppeli vaikuttaa futuristiselta vielä kahdeksan vuosikymmentä suunnittelijansa kuoleman jälkeen.

Arkkitehtuurin outo taikuri

Barcelonan väki kutsuu pyhättöään nimenomaan temppeliksi, ei kirkoksi. Terminä kirkko on heidän mielestään liian raskas kuvaamaan ihmeellisen ilmavaa, jollakin tavalla metsää muistuttavaa rakennusta, jossa kivet tuntuvat elävän ja hengittävän.

Gaudin töiden pyöreät, liki valuvat muodot ovat voineet vaikuttaa myös Katalonian maalaustaiteen mestariin Salvador Daliin.

Antoni Gaudia on kuvailtu arkkitehtuurin Danteksi. Häntä pidetään alansa taikurina, joka pystyi muuttamaan myös asuntotalot fantasian linnoiksi tai maurilaispalatseiksi. Ei olekaan ihme, että turisti osaa tunnistaa heti Barcelonan keskustassa myös pari Gaudin piirtämää kerrostaloa.

Silti juuri Sagrada Familia nousee Gaudin töistä joka suhteessa yli muun. Temppeli on muodostunut vapaamielisen, vauraan ja innovatiivisen Barcelonan symboliksi.

"Jumalanpalveluksiin kolmessa vuodessa"

Vaikka suurkirkko on edelleen selvästi keskeneräinen, sen pääjulkisivu valmistui jo Gaudin aikana. Tämä julkisivu kuvaa ihmis- ja eläinhahmoineen Kristuksen syntymää.

Kuvakieleltään yksinkertaisempi Kristuksen kärsimyshistoriaa kuvaava julkisivu saatiin sekin hiljattain valmiiksi. Sen viimeisteli kuvanveistäjä Josep Maria Subirachs, joka käytännössä asui kirkon sisällä vuosien ajan - kuten Gaudi itsekin teki noin vuosisata sitten.

- Kun temppelin kolmesta julkisivusta kaksi on valmiina, käymme nyt käsiksi holvin sisäpuoleen, kertoo arkkitehti Jordi Fauli i Oller.

Hän on eräs 150 ammattilaisesta, jotka tällä erää rakentavat kirkkoa.

Sagrada Familian vuonna 1882 alkanut rakennustyö rahoitetaan lahjoituksilla ja turisteilta perittävillä pääsymaksuilla. Tästäkin syystä on mahdotonta arvioida, milloin giganttinen pyhättö on lopulta kokonaan valmiina.

- Sagrada Familia on kirkko ihmisiä varten. Poliittiset paineet vaikuta tähän hankkeeseen, Fauli i Oller painottaa.

Hän kuitenkin ennustaa, että kirkonmenot voitaisiin aloittaa suurtemppelissä kolmen vuoden kuluessa.

- Sagrada Familian messu tulee olemaan täysin erilainen kuin mikään muu jumalanpalvelus. Valo suodattuu sisään 250 kattoikkunasta, ja tuhannen hengen kuoron laulu kaikuu alas holvista 15 metrin korkeudelta, Gaudin työn jatkaja maalailee.