Matkailuyrittäjä ja susisafarien järjestäjä Eero Kortelainen susien sydänmailla Pohjois-Karjalassa on pettynyt.
-- Susien määrä täällä on pudonnut vähiin. Lieksasta itärajalle ei minulle ole tältä kesältä yhtään susihavaintoa. Mutta niinhän se on, että metsästäjälle yksikin hukka on liikaa. Joutava räiskiminen luonnossa ei ole kestävää kehitystä. Eikä metsästyksellä ole enää sitä merkitystä kuin ennen muinoin ruuan hankinta, Kortelainen toteaa. Matkailuyrittäjänä näkee, että komission susipäätös on elinkeinolle uhka.
-- Elävä susi alkaa maailmalla olla kysytty eläin. Matkailuelinkeinolle tällä olisi suuri merkitys.
Eero Kortelainen toivoo, että vastaisuudessa Suomi kehittäisi omaa lainsäädäntöään susien ja matkailuyrittäjyyden suojaksi.
-- Voisi esimerkiksi säätää suoja-alueet, mitä lähempänä matkailuyritystä metsästystä ei sallittaisi. Yhteistyössä meidän tämä asia pitää voida ratkaista, Kortelainen sovittelee.
"Itse kehitetty ongelma"
Tohmajärven Onkamossa asuva metsästäjä Veikko Kokko sanoo, ettei Suomen susikysymys alun alkaenkaan kuulunut EU:lle.
-- Ei EU:lla ole mitään osaa Suomen peto-ongelmissa, suomalaiset viranomaiset ovat kehittäneet ongelman aivan itse. Edunvalvojat ovat tarkoituksella pimittäneet kansalaisilta tiedot perustuslaillisista oikeuksistamme, Kokko suomii.
Veikko Kokko tulkitsee, että perustuslaki takaa kaikille kansalaisille turvalliset oltavat: jos susi uhkaa turvallisuutta, se on voitava ampua.
-- Meillä viranomaiset ovat ryhtyneet palvelemaan kansainvälistä eläinaktivistiporukkaa, Kokko arvostelee.
Kokon mukaan Onkamossa liikkuu tällä hetkellä yksittäisiä susia, ei laumoja.
Metsästäjä itse kertoo joutuneensa suden hyökkäyksen kohteeksi neljä vuotta sitten.