Perinteet tulevat ja menevät. Uusia jouluperinteitä syntyy, osa perinteistä säilyy läpi sukupolvien.
Turkansaaren museonhoitaja Anneli Syrjäsen mielestä ihminen tarvitsee yhä vuotuiskiertoon liittyviä katkoja juhlineen.
"Uskon, että joulu on juhlista viimeisimpiä, joista halutaan luopua. Joulun sanoma - rauha ja hyvä tahto ovat säilyneet läpi vuosisatojen. Vieläkin vuoden pimeimpään aikaan ajoittuva juhla tarjoaa mahdollisuuden yhdessäoloon ja rauhoittumiseen."
Oikeutetusti joulu on myös lasten juhla, johon kuuluu sadunhohtoa ja annos mytologiaa. Syrjäsen mielestä tarina joulupukista on satu, joka ruokkii lapsen mielikuvitusta.
"Lapsen leikki on satua ja hänellä on oikeus unelmoida. Miksi lapsen maailman tulisi olla niin konkreettinen ja kova? Meillä on Suomessa vanha ja vahva haltijaperinne, joka heijastuu joulun vietossakin."
Se, mikä nykyistä joulua häiritsee, on kiire ja kaupallisuus. Joululahjojen merkitys alkoi kasvaa elintason nousun myötä sotien jälkeen. Ennen lahjat olivat sivuseikka. Tosin talon palkollisia pyrittiin muistamaan jouluna, useimmiten leipäjuuston puolikkaalla. Nykyinen markkinajoulumme alkaa varhain syksyllä.
Maatalousvaltaisessa Suomessa edelsi juhlapyhiä pitkä prosessi, mikä alkoi heti satokauden päätyttyä. Viljasta erotettiin ryynit ja jauhot jouluruokia varten. Lanttu- ja muuta laatikot sekä leipomukset tehtiin hyvissä ajoin. Jouluporsas teurastettiin ja siitä otettiin rasvat kynttiläntekoon. Koti somistettiin juhla-asuun ja jouluruokien valmistukseen paneuduttiin erityisellä huolella, kukin varallisuutensa mukaan. Kaikki se kertoo joulun tärkeydestä ajan ihmisille.
Kukaan tuskin levittelee nykyään olkia keittiönsä lattialle, mutta koristeina ne kulkevat edelleen mukanamme. Himmelit katoissa sekä kirkkojen ja pirttien lattioille levitetyt olkikerrokset, palauttivat mieliin Jeesus-lapsen synnyinpaikan, aasien ja härkien tallin.
Joulukuusi alkoi yleistyä vasta 1900-luvun edetessä. Joulukirkon merkitys on vähentynyt, mutta toisaalta nykyään on mahdollista osallistua jumalanpalvelukseen aattoiltanakin. Joulusauna on edelleen monelle oleellinen osa aattoillan viettoa.
"Ikkuna- ja kuusikynttilät ovat kuuluneet perinteisesti jouluun, nykyään ne vain ovat saaneet sähköisen muodon. Vanhoina aikoina talon väestä iäkkäimmät, jotka eivät jaksaneet lähteä jouluaamun kirkkoon, jäivät tupaan vartioimaan talojen ikkunalaudoille sytytettyjä kynttilöitä", Syrjänen kertoo.
Nykyään suosittu tapa viedä aattona kynttilöitä haudoille yleistyi toisen maailmansodan jälkeen, jolloin sankarivainajien haudoille vietiin muistokynttilä. Monen iäkkäämmän lapsuudessa joulupäivänä ei kyläilty, mutta perinne on väistynyt jo syrjään.
Se, mikä pysyy, on ajatus joulusta turvallisena ja luotettavana hyväntahdon juhlana. Traditioista voi itse kukin nauttia parhaaksi katsomallaan tavalla. Joulurauhaa jokaiselle.