Vaikka osa kesän viljoista on jäämässä sateiden vuoksi pelloille, säät eivät ole pilanneet muiden kasvien satoja. Luonnonvarakeskus Luken yliaktuaarin Anneli Partalan mukaan esimerkiksi nurmisato on ollut hyvä.
Nautojen rehuksi käytettävät nurmet täyttävät melkein puolet Suomen peltoalasta. Puolet pelloista on viljaa.
Myös perunan ja sokerijuurikkaan sadot ovat vielä pelastettavissa, vaikka perunasato on Pohjanmaalla kärsinyt hallasta. Osa perunoista ja sokerijuurikkaista on yhä pelloissa, mutta toisin kuin viljat, niiden laatu ei heikkene parempia säitä odotellessa.
- Jossain vaiheessa nekin pitää silti korjata, mikä vaatii poutasäitä, Partala sanoo.
Viljasato uhkaa jäädä vuosituhannen huonoimmaksi
Osa viljojen syyskylvöistä on jäänyt tekemättä, koska viime kesän viljasatoja ei ole sateiden vuoksi päästy korjaamaan. Partalan mukaan tässä vaiheessa syksyä syyskylvöt olisi jo pitänyt tehdä.
Syysviljan viljelyalat ovat pieniä kevätviljan aloihin verrattuna, eivätkä kaikki viljelijät edes kylvä syksyisin. Silti esimerkiksi ruis kylvetään pääosin syksyllä.
- Rukiista on kevätlajikkeitakin, mutta vain viidesosa rukiista kylvetään keväisin, Partala kertoo.
Hänen mukaansa syyskylvöjen onnistuminen on riippunut paljon siitä, mitä kasvia pellolla on kesällä ollut. Muun muassa kuminalla on viljoja lyhyempi kasvukausi, minkä vuoksi pellot ovat vapautuneet aiemmin.
Partalan arvion mukaan kymmeniä prosentteja kesän viljasadosta on yhä pelloilla korjaamatta. Viimekuisen arvion mukaan viljasato oli jäämässä 3,5 miljardiin kiloon, mikä enteili yhtä 2000-luvun tähän mennessä pienimmistä sadoista. Partala arvioi sadon jäävän kuluvan vuosituhannen pienimmäksi, koska osa viljoista jää pelloille.
Hän ei kuitenkaan usko, että viljasta tulisi kummoista pulaa.
- Mutta viljaa ei riitä vientiin niin paljon kuin muina vuosina.