Sateisen kesän ansiosta Pohjois-Suomessa ovat metsä- ja maastopalot jääneet viime vuotta vähäisemmiksi. Kesän alku oli viime vuotta palorikkaampi, sillä vuosi sitten oli sateista ja nyt oli kuivaa. Heinäkuussa alkoivat sateet, jotka ovat vähentäneet palojen määrää roimasti.
"Kokonaisuutena maastopalojen määrä on laskenut ja palanut pinta-ala on laskenut, koska on ollut märempää", sanoo Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen toiminta-alueella on heinäkuussa ollut kymmenkunta maastopaloa tähän mennessä, kun viime vuonna niitä oli lähes sata. Kesäkuun loppuun mennessä paloja oli 115. Viime vuonna vastaavana aikana oli 150.
"Mitä pitemmälle heinäkuuta mennään, sitä enemmän palojen määrä laskee viime vuodesta", kertoo Honkakunnas.
Rakennuspaloja on ollut hieman enemmän kuin viime vuonna, mutta Honkakunnaksen mielestä nousu ei ole vielä hälyttävä. Liikennevälinepaloja on ollut saman verran kuin yleensä.
Tahallisuus joka kolmannessa palossa
Muita paloja ovat pienet palot, kuten roskalaatikon syttyminen. Niiden määrä on kasvanut, sillä kesäkuun loppuun mennessä on ollut 120 paloa, kun keskimääräisesti niitä on ollut viime vuosina 90.
"Ihminen jollakin toiminnallaan yleisimmin aiheuttaa tulipalon. Tahallisuutta on lähes kolmannessa kaikista tulipaloista", harmittelee Honkakunnas.
Lapissa metsä- ja maastopalojen määrä on pudonnut hurjasti. Viime vuonna paloja oli 415, kun tänä vuonna on ollut 148.
Lapin pelastuslaitoksen Kemi-Tornion aluepalopäällikkö, pelastusjohtajan sijainen Harri Paldanius kertoo, että huhtikuusta kesäkuuhun paloja oli viime vuotista enemmän, koska oli kuivaa ja kulotuksia oli aiempaa enemmän. Sateiden tultua heinäkuussa on ollut vain yksi palo, kun vuosi sitten oli 110.
Myös rakennus-, liikenneväline- ja muut palot ovat laskussa Lapissa.
Kainuun pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Juha Kärkkäinen kertoo, että kesä on ollut tulipalojen osalta hyvin rauhallinen.
"Viime vuonna maastopaloja oli touko-heinäkuun aikana 84, kun tänä vuonna niitä on ollut 38." Yhtä poikkeusta lukuunottamatta tänä kesänä on ollut vain palon alkuja. Viime kesänä palot olivat pitkäkestoisia.
Kainuussa rakennus- ja liikennevälinepalojen määrä on hieman laskenut ja muiden palojen määrä on kasvanut hivenen.
Huolellisuus vähentäisi tulipaloja
Maastopalon syynä on yleensä huonosti sammutettu nuotio, luontoon heitetyt tupakan tumpit ja kulotukset. Harvoin salama aiheuttaa paloa. Rakennuksissa palo alkaa usein sähkölaitteiden viasta tai unohduksesta, esimerkiksi jos liesi jää päälle.
"Sähkölaitteiden kuntoa tulee koko ajan tarkkailla. Vanhat vaativat huoltoa ja puhdistusta, etteivät pölyty kokonaan", neuvoo Juha Kärkkäinen.
Lomailijoiden tulee tarkistaa mökeillä tulisijat halkeamien varalta. Voimakkaalla liekillä ei saa lämmittää, jos tulisija on ollut poissa käytöstä ja tuhkat tulee laittaa palamattomaan astiaan.
"Mökkiympäristössä palokunta on usein kaukana, joten omatoimisuus ratkaisee. Mökillä tulee olla toimintakuntoiset sammutusvälineet", muistuttaa Tomi Honkakunnas.