Sateet uhkaavat lakoonnuttaa viljaa, mutta mustaherukat ovat nauttineet runsaista vesisuihkuista. Suurikokoisiksi kasvaneet marjat keräävät vielä noin viikon makeutta pensaissa, kunnes ovat kypsiä poimittaviksi.
Sato on jäämässä koko Suomessa keskinkertaiseksi, mutta Pohjois-Pohjanmaalla pensaat notkuvat lupaavasti terttujen painosta.
"Vielä keväällä näytti, ettei marjoja tule ollenkaan. Nyt näyttää paremmalta. Sato vaihtelee paikasta riippuen, mutta paikoitellen siitä on tulossa oikein hyvä", Pyhäjärvellä mustaherukoita viljelevä Kari Syrjä kertoo.
Viime kesänä herukat jäivät kuivuuden vuoksi pieniksi. Nyt marjat ovat monin paikoin kaksi kertaa suurempia kuin edelliskesänä.
"Sateet ovat olleet hyväksi, mutta nyt ne saisivat riittää. Toivottavasti päästäisiin poimimaan poutaisessa säässä", kahdeksan hehtaaria herukkamaita omistava Syrjä pohtii.
Kymmenen vuotta sitten herukanviljelyn aloittanut Syrjä kuuluu osuuskunta Ruusuherukkaan.
Osuuskunta on viljelijöille suuri helpotus, sillä yksityisten tilallisten ei tarvitse kuluttaa voimavaroja myyntityöhön. Markkinointivaikeuksia ei ole ollut, vaan kaikki marjat ovat menneet kaupaksi teollisuudelle. Viime kesänä osuuskunta myi satonsa Saarioisille.
Luomun viehätys
on puhtaudessa
Puolan liittyminen Euroopan unioniin toi hankalan kilpailijan herukkaviljelijöille.
Euroopan suurin herukanviljelijämaa pystyy myymään marjojaan noin puolet Suomea halvemmalla. Siksi kotimaisen marjan kysyntä on vähentynyt selvästi.
Noin kymmenen tilan Ruusuherukka käy kisaa halpamarjoja vastaan puhtautta korostamalla. Tilat viljelevät pelkästään luomuherukoita.
"Jos marjat laitetaan sokkotestiin, ei voi sanoa, että luomumarjan tunnistaisi selkeästi maun perusteella. On silti selvää, että luomumarja on tavallista puhtaampi. Kun ei käytetä kemikaaleja, ei marjoihin voi jäädä mitään jäämiä", Syrjä toteaa.
Mansikkapitäjäksi profiloituneesta Pyhäjärvestä on vähitellen kasvanut yksi merkittävimpiä marjakuntia.
Pyhäjärven Parkkimajärven ympäristöä pidetään nykyään Suomen luomuherukan viljelykeskittymänä.
Pyhäjärvellä etsitään jatkuvasti uusia tuotteita marjanmyynnin edistämiseksi. Yksi ajatuksista poiki valmiin tuotteen, kun alueen toinen suuri yritys Pyhäsalmen Marjavakka ideoi Ruusukka-voimavälipalan ja voitti sillä valtakunnallisen tuote- ja reseptikilpailun.
Syrjän mielestä mustaherukalle löytyy vielä useita käyttämättömiä ideoita.
Yksi mahdollisuus luomuviljellyille marjoille ovat vauvan- ja lastenruoat. Ihmiset haluavat ostaa lapsilleen mahdollisimman puhdasta ruokaa.
Usein ongelma on kuitenkin hinta. "Kuluttajat ovat luomumyönteisiä, mutta luomu ei saisi maksaa tavallista marjaa enempää. Hinta käy periaatteiden edelle", Syrjä toteaa.
Kimalaiset ja
ampiaiset kadonneet
Vaikka tämän kesän herukkasato näyttää lupaavalta, ei Syrjä huokaise helpotuksesta. Uusia uhkakuvia on jo odotettavissa tuleville kesille.
Tänä kesänä kimalaiset ja ampiaiset ovat kadonneet pensaikoista lähes täydellisesti. Jos pölyttäjät puuttuvat, on herukanviljelijä vaikeuksissa.
Sääolosuhteet tuovat joka vuosi jännityksen viljelijälle.
"Aivan kuten metsämarjoihin, luonnonolosuhteet vaikuttavat myös viljelyksiin. Hallat voivat viedä kukinnan, ja myös kovat pakkaset saattavat haitata satoa. Minulla on nytkin penkissä joitakin pystyyn kuivaneita oksia".
Tuholaisten pysäyttämiseksi luomutiloilla ei ole konstia. Viljelijöiden täytyy ainoastaan toivoa, etteivät ikävät vieraat iske pensaisiin.