Ylivieska Kylmä kevät ja paikalliset sateet ovat pitkittivät monin paikoin kylvötöitä. Paikalliset sateet hidastivat kylvöjä ja koettelivat kasvien alkukasvua varsinkin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.
Viljan kylvöaika venyi tänä keväänä pitkäksi Piiriagrologi Antti Harjunen Oulun Maaseutukeskuksesta kertoo viljelijöiden kiirehtineen pelloille alkukevään lämpöjaksolla.
Sitten tuli pakkasia ja sadetta, ja ne hidastivat toukotöitä niin, että viimeiset kylvöt päästiin tekemään vasta kesäkuun puolivälin tienoilla.
Pohjois-Pohjanmaalla kylvöaika venyi lähes kolmen viikon mittaiseksi.
Kylmyys verotti
kasvua
Koko maassa kasvustojen kehitystä hidasti Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen keräämien tietojen mukaan kylmä kevät. Muutamilla paikkakunnilla myös kuivuus verotti kasvua.
Kuivuudesta kärsi osa Varsinais-Suomen, Hämeen ja Lapin kunnista. Sopivasti sateita saatiin Etelä-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa.
Kaikkea ei Antti Harjusen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla ole menetetty, mutta sadosta ei ole odotettavissa huippua.
Viljan orastuminen epätasaista
"Viljan orastuminen Pohjois-Pohjanmaalla on ollut yleensä hyvin epätasaista. Kovien sateiden vuoksi on jouduttu tekemään aikaisemmille kylvöille uusintakylvöjä. Myöhemmissä kylvöissä orastumista on haitannut kuivuus", Antti Harjunen sanoo.
Ensimmäistä rehusatoa korjataan näinä päivinä, juhannuksen molemmin puolin. Siitä tulee Harjusen mukaan epätasaista. "Nurmien kehitykseen on vaikuttanut kylmyys. Ne eivät ole päässeet voimakkaaseen kasvuun. "
Perunan viljelyssä on samoja ongelmia. Kylvöt ovat myöhässä, niihin on päästy myöhemmin kuin esimerkiksi viime vuonna. "Peruna on vasta taimettumassa. Jos on lämpöä ja kosteutta tulee, satoa on odotettavissa."
Rypsin viljelyala on Pohjois-Pohjamaalla lisääntynyt. Sen kasvuun lähdössä on ollut Antti Harjusen mukaan samanlaisia ongelmia kuin viljanviljelyssä.
Viljanviljelijät odottavat nyt sadetta, koska maat ovat kuivia. Nurmenviljelijät puolestaan poutaa, jotta saavat sadon korjatuksi. Lämpö kelpaa molemmille.
Syyskylvöjä ei harvoja ruispeltoja lukuunottamatta Pohjois-Pohjanmaalla ole.
Syysvehnä talvehti keskimääräistä paremmin Varsinais-Suomessa, jossa on noin puolet koko maan syysvehnäalasta.
Säilörehusta
normaali sato
Ylivieskan kaupungin maaseutuasiamies Pekka Nikula kertoo, että kovaa vauhtia Ylivieskan seudulla tehtävästä säilörehusta saadaan normaalisato.
Sadon määrään ja laatuun eivät sitenkään vaikuttaneet ensin tullut lämpökausi ja viileys sen jälkeen. Myös korjuuajankohta on keskimääräinen. "Viljat sen sijaan ovat kärsineet. Hallat eivät olleet hetkellisiä, vaan oli suorastaan pakkasta. Lehmien juottovesi laitumella oli umpijäässä."
Alueellisesti ja kylän sisälläkin pakkasen vaikutus on vaihtelevaa. Jossakin kauran nokka oli punaruskea, ja kasvu pysähtyi täysin. Toisaalla tummui vain lehden nokka pikkuisen. Rukiin tähkä oli jo tupessa tulossa. Voi olla, että se kärsi pahasti", Nikula toteaa,
Ohrasta osa oli pakkasiin mennessä kylvetty, osa ei. Aikaisemmin kylvetystä jää Nikulan arvion mukaan huippusato saamatta.
