Sade jää­dyt­ti Oulun kii­to­ra­dan

Lentoliikenne Ouluun tökki keskiviikkoaamuna pahemman kerran. Syynä siihen oli poikkeuksellisen hankala säätila. Kun vettä satoi kiitoradan kylmään asfalttiin, se jäätyi käyden niin liukkaaksi etteivät koneet pystyneet nousemaan eivätkä laskeutumaan. Tilannetta pahensi sivusta puhaltanut tuuli.


Oulu
Lentoliikenne Ouluun tökki keskiviikkoaamuna pahemman kerran. Syynä siihen oli poikkeuksellisen hankala säätila. Kun vettä satoi kiitoradan kylmään asfalttiin, se jäätyi käyden niin liukkaaksi etteivät koneet pystyneet nousemaan eivätkä laskeutumaan. Tilannetta pahensi sivusta puhaltanut tuuli.

Muutamia Helsingin ja Oulun välisiä vuoroja jouduttiin ongelmakelin vuoksi perumaan ja monet koneet olivat myöhässä. Tilanne normalisoitui aamupäivän aikana.

Erityisen vaikeaksi olosuhteet teki juuri vesisade. Vesi jäätyi kentän pintaan asfaltin lämpötilan pysyttyä 2-3 astetta pakkasen puolella. Jään päälle edelleen satanut vesi laimensi kentän pinnan sulatuksessa käytettäviä kemikaaleja niin, että niiden teho heikkeni ratkaisevasti, Oulun lentoaseman päällikkö Martti Oinas sanoo.

Mekaanisesta kunnostuksesta, eli harjauksesta ja puhalluksesta, ei myöskään ollut riittävää apua. Ilman sadetta sää ei olisi ollut kentän käytön kannalta mitenkään hankala.

Oinas luonnehtii keskiviikkoyön ja aamun keliä pahimmaksi mahdolliseksi. Sille ei nykyaikaisimmillakaan keinoilla voi mitään. Oulun lentokentän kunnostuskalusto on Oinaan mukaan kaikilta osin täysin ajanmukainen.



Kitka ratkaisee


Koneet eivät voi nousta kentältä tai laskeutua sille, jos kiitoradan pinnan kitka pienenee liikaa. Eri konetyypeillä kitkarajat ovat erilaisia. Esimerkiksi keskiviikkoaamuna ilmaan pääsi ajallaan melko pienellä koneella lennettävä Oulu-Tukholma-vuoro, mutta isommille koneille kitkaa oli liian vähän.

Jokaiselle konetyypille on olemassa omat kitkataulukkonsa, joissa huomioidaan kiitoradan pito ja tuulen voimakkuus. Kitkan suhteen rajoja ei koetella. Oinaan mukaan turvallisuus on lentoliikenteessä kaiken perusta.



Jatkuva valmius


Lentokentällä seurataan säätilan kehittymistä tarkasti. Heti kun aihetta ilmenee, ryhdytään tarvittaviin toimiin jotta kenttä pysyy liikennöitävässä kunnossa. Ääritilanteissa, kuten keskiviikkona, liikenne voi pysähtyä.

Kunnostusyksikkö on valmiudessa käytännössä 24 tuntia vuorokaudessa, kaikkina viikonpäivinä. Ongelmakeleillä väkeä hälytetään töihin normaalia enemmän. Keskiviikkona kenttää huolsi 5-6 henkilöä vuorossaan, kun normaalisti vahvuus on 3-4 henkilöä.

Kenttähuollossa pyritään ensin mekaanisesti auraamalla, harjaamalla ja puhaltamalla tekemään sulatettava osuus mahdollisimman pieneksi, jotta kemikaaleja ei tarvitsisi käyttää ylettömästi. Kemikaalin käytössä ei silti kursailla, vaan niitä levitetään tarpeen mukaan. Käytettävät aineet ovat luonnossa hajoavina ympäristöystävällisiä.

Koska Oulun lentokenttä sijaitsee pohjavesialueella, siellä ei voida käyttää sulatusaineena ureaa.



Sääongelmia vähän


Oulun lentokenttä ei ole Oinaan mukaan säiden kannalta erityisen ongelmallinen.

"Oulussa tapahtuu nousuja ja laskuja vuosittain yli 22 000, joista kaupallisia 12 000. Liikennettä voi pitää hyvin säännöllisenä, sillä huonoinakin vuosina peruuntuu sääolosuhteista johtuen vain 20-30 lentoa", Oinas korostaa.

Tuulikaan ei ole iso ongelma. Kiitoradan suuntaamisessa on huomioitu keskimäärin vallitsevat tuulensuunnat. Muutama vuosi sitten käytöstä poistetun ristikkäiskiitoradan käyttöönottoa uudelleen ei ole harkittu. Se ei olisi Oulun liikennemäärillä taloudellisesti järkevää, Oinas sanoo.

Sivukiitoradan kunnostus nykyvaatimuksia vastaavaksi maksaisi jopa kymmenen miljoonaa euroa. Kun ilmailuliikenne on käyttäjärahoitteista, maksut koituisivat asiakkaiden kustannettaviksi. Siihen ei näillä näkymin ole edellytyksiä, Oinas huomauttaa.

Ilmoita asiavirheestä