"Saddam taipui, hän antautui". Tällä otsikolla irakilaisen Al-Azzaman -päivälehden toimittaja Abdul Hamid Al-Saih kertoi sunnuntaina 11. tammikuuta, miksi ja millä tavalla koko Yhdysvaltain armeijan takaa-ajama Saddam Hussein päätti lopettaa kahdeksan kuukautta kestäneen pakomatkansa.
Jutussa ei kuitenkaan kerrottu kaikkia tapahtumien yksityiskohtia.
Uudet tiedot oli jutun mukaan saatu "eräältä Saddamin sukulaiselta, joka oli käynyt paikalla, jossa tämä otettiin kiinni", toisin sanoen Tikritin lähistöllä sijaitsevalla maatilalla. Kertomuksen mukaan diktaattorin seurassa eri piilopaikoissa oli Bagdadin kaatumisesta, 9. huhtikuuta 2003 lähtien ollut kaksi hänen kotikylästään kotoisin ollutta miestä.
Saddam oli pyytänyt toista näistä miehistä matkustamaan "Irakin ulkopuolelle keskustelemaan amerikkalaisten kanssa Saddamin antautumisen ehdoista".
Asetetut ehdot olivat olleet seuraavat: "Saddamia ei saa surmata pidätyksen kuluessa, häntä tulee kohdella sotavankina, häntä ei saa tuomita kuolemaan, eikä häntä saa luovuttaa väliaikaiselle hallitukselle tai millekään muulle irakilaiselle viranomaiselle.".
"Bushin hallinto suostui ehtoihin"
Bushin hallinnon kerrotaan lopulta hyväksyneen nämä ehdot. Sitä ei tiedetä, jouduttiinko ehdoista käymään erillisiä neuvotteluja. Abdul Hamid Al-Saih tarkentaa, että Saddam Husseinin naapuri, joka "arabimoraalin vuoksi ei ollut puhunut sivu suunsa", oli ollut läsnä operaation aikana.
Lisäksi pidätysoperaation tukena oli "varotoimena" ollut sotilaita.
"Hän ei enää puhunut mitään"
Toimittaja muistuttaa Saddam Husseinin pidättämisen olosuhteista, siitä, miten hän astui ulos piilopaikastaan kädet7 ylhäällä, hänen sananvaihdostaan amerikkalaisupseerin kanssa ja erityisesti presidentti Bushin tervehdyksen välittämisestä, sekä vangin ilmaisemasta aikomuksesta neuvotella.
Kaikki nämä seikat osoittavat Abdul Hamid Al-Saihin mukaan, että Saddam Hussein antautui, ja taipui hänelle tehtyihin tutkimuksiin "tottelevaisesti ja passiivisesti".
"Hänellä oli onnea, kun hän ei joutunut irakilaisten käsiin", Al-Saih tarkentaa ja toteaa, että syrjäytetty tyranni oli näyttänyt hämmästyneeltä ja suuttuneelta, kun hänet myöhemmin esiteltiin neljälle väliaikaisen hallitusneuvoston jäsenelle, sillä se vaikutti olevan vastoin yhtä hänen antautumiselleen asetetuista ehdoista.
Amerikkalaisviranomaisten päätös myöntää Saddam Husseinille sotavangin asema oli kirjoittajan mukaan jälleen yksi hänen tietojaan tukeva seikka.
Lisäksi se, ettei ilmiantajalle ole maksettu luvattua 25 miljoonan dollarin palkkiota, tuntuu vahvistavan Saddamin antautumisväitettä.
Saddam Husseinin naapurin mukaan tämä oli viime aikoina muuttunut "masentuneeksi, vaiteliaaksi ja väsyneeksi". "Hän ei puhunut enää mitään".
Uupunut pakomatkalainen oli siis päättänyt neuvotella antautumisesta, eikä kyse olisikaan ollut pidätyksestä.
"Mutta pidätettiinpä hänet tai antautuipa hän, sillä ei enää ole mitään merkitystä", toimittaja kirjoittaa.
"Saddam Hussein luovutti itsensä amerikkalaisille pelastaakseen henkensä, koska se oli tärkeämpää kuin hänen maineensa, hänen lastensa tai perheensä maine, hänen historiansa ja hänen arvokkuutensa".
"Antautumalla hän pilkkasi kaikkia niitä, jotka tekevät vastarintaa ja uhraavat itsensä aatteidensa, maansa ja vakaumuksensa vuoksi.
Näin hän päätti kaikkein suurimman petkutuksen, minkä arabit, muslimit ja varsinkin irakilaiset ovat koskaan kokeneet".
